Nuorisokulttuuri

Helsingin Punavuorella, Tampereen Kalevassa ja Turun Skanssissa on viime vuosina noussut esiin uudenlainen ilmiö: kampaamot eivät ole enää vain paikkoja hiusten leikkaamiseen, vaan ne toimivat yhä useammin nuorten sosiaalisina kohtaamispaikkoina, joissa keskustellaan, naurataan ja jopa järjestetään pieniä kulttuuritapahtumia. Tämä muutos ei ole sattumaa – nuoret etsivät turvallisia tiloja, joissa he voivat olla itsensä ilman paineita. Mutta onko kyseessä vain ohimenevä trendi vai kestävä osa nuorisokulttuuria?

Ilmiö on kasvanut erityisesti pienten, itsenäisten kampaamoiden parissa, jotka korostavat avointa ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi Helsingin Kampaamo Kynsi, joka avattiin vuonna 2022, ei tarjoa pelkästään hiustenleikkuuta, vaan myös ilmainen kahvi, tatuointikonsultointia, nuorisopsykologin vastaanottoa ja kuukausittaisia avoimia mikofoneja. – Täällä ei tarvitse olla asiakas, jotta saat olla tervetullut, sanoo kampaaja ja perustaja 28-vuotias Sanni Lehtonen. – Tarkoituksena on, että tulet tänne, kosket, puhut ja tunnet kuuluvasi.

Nuorten kiinnostus kampaamoihin on kasvanut. Nuorisobarometri 2024 -tutkimuksen mukaan joka kolmas 16–25-vuotias kertoo käyttävänsä kampaamoa säännöllisesti myös sosiaaliseen kohtaamiseen. Monet kampaamot ovatkin alittaneet käytännöt, joissa asiakkaat voivat jättää hiustenleikkuun jälkeen kyyneleet, nauraa tai jopa itkeä – ja kampaaja kuuntelee.

– Usein nuoret kertovat ensimmäisen kerran koulukiusauksesta tai parisuhteensa ongelmista juuri kampaamossa. Se on turvallinen tila, jossa ei tarvitse olla valmis – vain olla, sanoo psykologian opiskelija ja kampaamossa työskentelevä Elias Virtanen.

Tämä ilmiö liittyy osittain siihen, että perinteiset nuorisotilat, kuten nuorisotalot, ovat vähentyneet tai sijaitsevat etäisemmillä alueilla. Samalla nuoret arvostavat tiloja, joissa he voivat yhdistää harrastuksen ja sosiaalisuuden. Kampaamot tarjoavat täydellisen yhdistelmän: palvelu, tyyli ja ihmisten kanssa olo.

Tampereella toimiva Kampaamo Kale on jopa perustanut oman ”nuorisokulman”, jossa nuoret voivat käydä ilmaiseksi, tehdä läksyjä, ottaa kahvia tai osallistua keskustelutiloihin mielenterveydestä ja identiteetistä. Kampaamossa järjestetään myös kuukausittain Tatuointi & Tarina -iltoja, joissa nuoret voivat kertoa, miksi he haluavat tatuoinnin – ja saada sen edullisesti.

– Tatuointi ei ole vain kuva ihoon. Se on tarina. Ja kampaamossa kuunnellaan tarinoita, sanoo 25-vuotias tatuointitaiteilija Liisa Mäkinen.

Myös digitaalinen aika on vaikuttanut. Nuoret jakavat kampaamokokemuksiaan sosiaalisessa mediassa: Instagramissa ja TikTokissa on yhä enemmän videoita, joissa nuoret esittelevät uuden tyylin ja kertovat, kuinka kampaaja kuunteli heidän vaikeasta viikostaan. – Tämä ei ole vain leikkaus. Tämä on hoito, sanoo 19-vuotias opiskelija Nora Rajala videossaan, jolla on yli 200 000 katselukertaa.

Sivut: 1 2

Suomen nuorisokulttuurissa on viime vuosina tapahtunut hiljainen mutta voimakas murros: indie-pop on noussut nuorten suosikkituoteksi, ja suomalaiset nuoret eivät enää pelkästään kuuntele musiikkia – he tekevät sitä itse. Yhä useammat 15–25-vuotiaat luovat, nauhoittavat ja julkaisevat omaa musiikkiaan digitaalisesti, usein käyttäen vain puhelinta, halpaa mikrofonia ja ilmaisia ohjelmia. Tämä liike ei ole enää vain harrastus – se muuttaa suomalaisen musiikin maisemaa.

Tutkimuslaitos Music Finlandin mukaan indie-pop-genren suomalaisia striimaustuloksia on kasvanut 150 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana. Monet nuoret artistit saavat satojatuhansia kuuntelukertoja jo ensimmäisillä kappaleillaan, ilman levy-yhtiön tukea. Esimerkiksi 19-vuotias tampereenlainen artisti Sanna V., joka esiintyy nimellä Lumi, julkaisi viime vuonna debyyttisinglensä ”Kesä 99” kotonaan äänitetynä. Kappaleella on jo yli 1,2 miljoonaa katselukertaa Spotifyssa, ja se on noussut Suomen virallisen listan top 20 -sijoille.

– En tarvinnut studioa, vain innostusta ja puhelimen. Tämä on mahdollistanut sen, että kaikki voivat osallistua, hän kertoo.

Miksi juuri indie-pop? Genre yhdistää tunnelman, yksinkertaisen melodian ja henkilökohtaisen sanoma. Se ei vaadi monimutkaista instrumentaatiota – usein riittää akustinen kitara, hennon synkitty sävelmä ja rehellinen teksti. Nuoret kertovat kappaleissaan ahdistuksesta, ystävyydestä, yksinäisyydestä ja rakkaudesta ilman teeskentelyä.

– Indie-pop ei ole täydellinen. Se on säröinen, aitoa. Se kuuluu meille, jotka emme tiedä vielä, mitä haluamme, sanoo 21-vuotias Helsingissä opiskeleva Elias Mäkinen, joka johtaa omaa indie-bändiään.

Sosiaalinen media on ollut keskeinen tekijä nousussa. TikTok on muuttunut musiikin löytämisen keskukseksi: yksi 15-sekunnin pätkä voi viedä kappaleen suosioon. Esimerkiksi 17-vuotiaan Oululaisen artistin Vilma R. kappale ”En oo valmis” levisi TikTokissa, kun nuoret käyttivät sitä taustamusiikkina videoihinsa, joissa he jakavat päivän haasteista. Kappaleen striimaustulokset nousivat yli 500 000:een yhdessä viikossa.

– En edes tiennyt, että kappaleeni oli menestynyt, kunnes ystäväni lähetti viestin: ”Sinä olet trendinä”, hän kertoo.

Myös koulutusympäristöt tukevat luovuutta. Yhä useammat koulut ja nuorisotalot tarjoavat ilmaisia musiikkitiloja, joissa nuoret voivat harjoitella ja nauhoittaa. Helsingin NuoriTila Kallio -nuorisotalossa on oma äänitehdas, jossa viime vuonna tehtiin yli 300 nuorten musiikkiteosta.

– Ennen musiikki oli järjestelmässä, jossa tarvitsi yhtyeen, managerin ja levy-yhtiön. Nyt riittää, että sinulla on kännykkä ja ääni, sanoo musiikkikasvattaja Anna Koskinen.

Sivut: 1 2

Suomessa käynnistyi 3. toukokuuta 2025 laajamittainen kansallinen kampanja, jonka tavoitteena on edistää nuorten mielenterveyskeskustelua ja poistaa aiheeseen liittyvää häpeää. Kampanjan nimi on Puhu se – Mielenterveys ei ole haitta, ja sen ovat yhdessä käynnistäneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suomen Nuorisoyhdistysten Liitto ja useat koulutusyhteisöt ympäri Suomea. Kampanja kohdistuu erityisesti 13–25-vuotiaisiin, ja sen tukemiseen on liittynyt myös useita suomalaisia vaikuttajia, musiikin tähtiä ja nuorisovaikuttajia.

Taustalla on huolestuttavia tilastotietoja: THL:n mukaan joka neljäs suomalainen nuori kokee säännöllistä ahdistusta tai masennusta, ja alle 20-vuotiaiden itsetuhoisen käyttäytymisen määrä on noussut viimeisten viiden vuoden aikana 35 prosenttia. Samalla vain joka kolmas nuori hakee apua, kun mielenterveysongelmat tulevat vastaan.

– Usein nuoret eivät kerro, koska pelkäävät, että heidät leimataan tai että heistä tulee ”ongelma”, sanoo kampanjan vetäjä, psykologi Anna-Liisa Mäkelä THL:stä. – Haluamme muuttaa kulttuuria: mielenterveys ei ole haitta, vaan osa ihmisen hyvinvointia – kuten liikunta tai ruokavalio.

Kampanja perustuu kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: koulutus, digitaalinen tuki ja vertaistuki. Jokaisessa suomalaisessa koulussa ja ammattikoulussa käynnistetään tämän kevään aikana pakollinen mielenterveysviikko, jossa järjestetään keskustelutiloja, työpajoja ja vierailuja asiantuntijoiden kanssa. Aiheina ovat muun muassa ahdistus, itsetunto, verkkoahdistus ja yksinäisyys.

Erityisesti korostetaan, että keskustelun aloittaminen ei vaadi ammattitaitoa. – Riittää, että kysyt: ”Miten menee?” ja olet valmis kuuntelemaan, ilman arvostelua, korostaa 20-vuotias opiskelija ja kampanjatiimissä toimiva Elias Virtanen, joka jakaa omaa kokemustaan masennuksesta sosiaalisessa mediassa.

Digitaalinen osuus on keskeinen osa kampanjaa. Uusi sovellus, PuhuSeApp, tarjoaa nuorille mahdollisuuden kirjoittaa tunteistaan anonyymisti, saada palautetta vertaisten tai nuorisopsykologien toimesta, ja löytää lähialueen tukipalveluja. Sovelluksessa on myös tekoälyavusteinen chat, joka ohjaa käyttäjää tarvittaessa hätäpalveluihin.

– Tiedämme, että monet nuoret käyttävät puhelimiaan ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä iltaisin. Haluamme olla siellä, missä he ovat, sanoo sovelluksen kehittäjä, tietotekniikan opiskelija Lumi Ahonen.

Sivut: 1 2

Helsingin Kalliossa avattiin 10. toukokuuta 2025 kaupungin uusin ja toistaiseksi suurin nuorisotalo – NuoriTila Kallio, joka on suunniteltu erityisesti 13–29-vuotiaille nuorille tarjotakseen ilmainen, turvallinen ja monipuolinen paikka harrastaa taiteita, liikkua ja vaikuttaa yhteisössä. Talo sijaitsee entisellä kauppahallin paikalla, ja sen peruskorjaus toteutettiin kestävillä materiaaleilla, osana kaupungin hiilineutraaliusohjelmaa vuoteen 2035 mennessä. Avajaispäivänä tiloissa vierailee yli 1 500 nuorta, ja ohjelmassa on tanssiesityksiä, rap-battleja, maalaustyöpajoja ja live-musiikkia.

– Tämä ei ole vain uusi rakennus – tämä on uudenlainen mahdollisuus. Nuoret voivat tulla tänne ilmaiseksi, oppia, luoda ja olla kuultuja, sanoo nuorisopalveluiden päällikkö Leena Virtanen Helsingin kaupungilta.

NuoriTila Kallio tarjoaa yli 2 000 neliömetriä erikoistuneita tiloja. Tiloja on kaikille taiteenlajeille: äänitehdas, jossa nuoret voivat nauhoittaa musiikkia ja podcasteja; tanssisauna, jossa järjestetään päivittäisiä tunteja eri tyyliin – ballesta hip hoppiin; sekä suuri ateljee, jossa voi maalata, graffitoida tai tehdä skulptuureja. Kaikki materiaalit ja laitteet ovat ilmainen käytettävissä, eikä edellytetä ennakkoiltaista osaamista.

– Usein nuoret jättävät harrastukset, koska ne maksavat liikaa. Täällä kaikki on ilmaista, eikä tarvitse edes ilmoittautua etukäteen, kertoo 18-vuotias opiskelija Elias Mäkinen, joka oli mukana suunnittelemassa tiloja nuorisovaikuttajien ryhmässä.

Erityisesti musiikin ja tanssin mahdollisuudet ovat herättäneet suurta kiinnostusta. Äänitehdas on varustettu ammattimaisella miksauslaitteistolla, ja nuoret voivat saada ohjausta opiskelijavalvojilta, jotka ovat itse musiikin ammattilaisia. Viime viikolla yksi nuorisoryhmä julkaisi omasta äänitehtaastaan tullutta musiikkia Spotifyssa – kappaleella on jo yli 100 000 katselukertaa.

– Tämä paikka antoi meille mahdollisuuden. Ilman tätä emme olisi päässeet edes alkuun, sanoo 16-vuotias rap-artisti, joka esiintyy nimellä Kallio Kid.

Nuorisotalon toiminta perustuu osallistavaan malliin. Nuoret voivat ehdottaa uusia kursseja, järjestää omia tapahtumia ja vaikuttaa tilojen käyttöön. Joka kuukausi valitaan uusi nuorisokomissio, joka päättää osasta ohjelmistoa ja saa budjetin kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Tänä kuukautena he ovat rahoittaneet ilmainen graffitifestivaali Kallion katuihin.

– Tärkeintä on, että nuoret eivät ole vain käyttäjiä, vaan rakentajia. He eivät tarvitse aikuisia kertomaan, mitä he haluavat, sanoo nuorisotyöntekijä Aino Rajala, joka toimii talossa päivittäin.

Sivut: 1 2

21-vuotias tampereenlainen Mimmi Korhonen, tunnettu verkossa nimellä @MimzWorld, on noussut yhdeksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä nuorisovaikuttajista. Helmikuussa 2025 hänen TikTok-videonsa, jossa hän kertoo arjestaan ilman fossiilisia polttoaineita, sai yli 12 miljoonaa katselukertaa ja levisi laajasti myös ulkomaille – erityisesti Saksassa, Alankomaissa ja Kanadassa. Hänen sisältönsä on nyt osa YK:n nuorisokampanjaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja hän on haastateltu muun muassa BBC:n ja Deutsche Wellen uutisissa. Mutta miten tavallinen suomalainen nuori onnistui tekemään niin suuren vaikutuksen globaalisti?

Kaikki alkoi vuonna 2022, kun Korhonen päätti kokeilla elämää ilman autoa, lentomatkailua ja öljyyn perustuvia tuotteita. – Halusin näyttää, että kestävä elämä ei tarkoita luopumista kaikista iloista. Se tarkoittaa älykkäitä valintoja, hän kertoo yhdessä videossaan, jossa hän matkustaa pyörällä kouluun, tekee ruokaa kasvisjääkaapistaan ja käyttää uusikaupan sijaan vaatevaihtoa ystävien kanssa.

Sen jälkeen hänen seuraajansa on kasvanut nopeasti – tänä vuonna hänellä on yli 1,3 miljoonaa seuraajaa TikTokissa ja yli 400 000 Instagramissa. Erityisesti nuoret ympäri Eurooppaa ovat kiinnostuneita siitä, miten hän yhdistää kestävän elämäntavan tyyliin, huumoriin ja rehellisyyteen. Hänen videonsa eivät ole täydellisiä – hän näyttää myös epäonnistumisensa, kuten tilanteen, jossa hän unohti ruukkukasvinsa ja heikensi sitä liikaa.

– Ihmiset arvostavat aidosti. En esitä olevani täydellinen. Olen nuori, teen virheitä ja opetan joka päivä uutta, Korhonen sanoo.

Kansainvälinen läpimurto tapahtui, kun hänen videoaan ”7 päivää ilman öljyä – voinko selvitä?” jakoi suuri saksalainen ympäristöjärjestö KlimaAktiv. Video levisi nopeasti, ja pian Korhonen sai yhteydenoton YK:n nuorisoyksiköstä. – He toivoivat käyttävänsä sisältöäni kampanjassaan, jossa kannustetaan nuoria ilmastotoimiin. Se oli uskomatonta – minun videoni oli yhdessä kansainvälisen viestin keskipisteenä, hän kertoo.

Tänä keväänä Korhonen osallistuu YK:n nuorisokonferenssiin Genevessä, jossa hän puhuu digitaalisen vaikuttamisen roolista yhteiskunnan muutoksessa. Hän korostaa, että vaikuttaminen ei vaadi suurta budjettia – riittää, että sinulla on ääni ja halu jakaa sitä.

– TikTok on muuttanut pelikenttää. Nyt nuoret voivat puhua suoraan toisiinsa ilman välikäsiä. Emme tarvitse enää vain lehtejä tai TV:tä – meillä on oma alustamme, hän sanoo.

Sivut: 1 2