Urheilu

Helsingissä käynnistyi 18. toukokuuta 2025 uusi, nuorten keskuudessa nopeasti suosituksi nousseksi muodostunut tapahtuma: Helsinki e-Bike Challenge – sähköpyöräilykilpailu, joka yhdistää urheilun, kestävän liikkumisen ja kaupunkikulttuurin. Kilpailu, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa, veti mukaansa yli 500 osallistujaa, joista lähes 70 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Tapahtuma pidettiin keskustan ja Käpylän välisellä reitillä, ja sen tarkoituksena oli edistää sähköpyöräilyn käyttöä ympäri kaupunkia – ei vain liikenteen, vaan myös nuorisokulttuurin keinona.

– Tämä ei ole pelkkä kilpailu – se on juhla liikkumisesta, kestävästä tulevaisuudesta ja yhteisöstä, sanoi tapahtuman järjestäjä ja nuorisourheiluohjaaja Aino Rajala.

Kilpailu järjestettiin kolmessa luokassa: nopeusreitti (10 km), taitoreitti (5 km esteillä) ja yhteisöreitti, jossa osallistujat pyöräilivät yhdessä ilman aikarajoitusta. Reitti kulki Helsingin keskustan, Esplanadin, Töölönlahden ja Käpylän kautta, ja se oli merkitty selkeästi sekä maastossa että digitaalisesti Helsinki Liikkuu -sovelluksessa. Kaikki osallistujat saivat ilmaisen osallistumislaakerin ja uudelleenkäytettävän juomapullon – osana tapahtuman vahvaa kestävyysviestiä.

– Halusimme osoittaa, että sähköpyöräily ei ole vain kätevä tapa päästä töihin – se voi olla myös hauskaa, sosiaalista ja kilpailullista, sanoo Rajala.

Sähköpyöräily on viime vuosina noussut yhdeksi Suomen nopeimmin kasvavista liikkumismuodoista. Tilastokeskuksen mukaan sähköpyörien määrä Helsingissä on kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana, ja erityisesti nuoret arvostavat niiden nopeutta, helppoutta ja ympäristöystävällisyyttä. Nyt myös kulttuuri ja urheilu nousevat osaksi ilmiötä.

– En halua autoa. Sähköpyörällä pääsen nopeammin, en maksa pysäköinnistä ja voin liikkua ilman päästöjä, sanoo 22-vuotias opiskelija Elias Virtanen, joka voitti taitoreitin.

Kilpailun voittajaksi nousi 19-vuotias Nora Koskinen, joka ajoi 10 km:n reitin ajalla 24 minuuttia 18 sekuntia – nopein aika naisissa. Hän kertoo, että sähköpyöräily on osa hänen arkeaansa jo vuodesta 2023.

– Pyöräilen kouluun, kauppaan ja kavereiden luo. Nyt oli hienoa, että saimme juhlia tätä myös kilpailuna, hän iloitsi maaliviivan jälkeen.

Tapahtumaan liitettiin myös tietokampanja: Tiedä säännöt -toiminta, jossa nuorille jaettiin ilmaisia opaskortteja sähköpyöräilyn turvallisuusohjeista, kuten valojen käytöstä, kypärän käytöstä ja kaistojen noudattamisesta. Osa kouluista käynnisti samalla liikenneturvakampanjan, jossa nuoret opettavat toisiaan turvallisesta pyöräilystä.

– Monet eivät tiedä, että sähköpyöräilijällä on samat oikeudet – ja velvollisuudet – kuin muilla liikenteen osallisilla, muistuttaa liikenneturvallisuusneuvos Liisa Mäkinen.

Kilpailun tukijoita ovat Helsingin kaupunki, Suomen Pyöräilyliitto ja useat paikalliset yritykset, jotka tarjosivat palkintoja – kuten uusia sähköpyöriä, liikuntavarusteita ja vuoden maksutonta pyöräilyvakuutusta. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestettiin e-Bike Market -alue, jossa nuoret voivat testata eri malleja ja saada neuvoja hankintaan.

Sivut: 1 2

Suomessa on viime vuoden aikana tapahtunut positiivinen muutos nuorten liikuntakäyttäytymisessä: Helsingin yliopiston ja Opetushallituksen yhteisessä seurantatutkimuksessa vuonna 2025 todettiin, että 13–18-vuotiaat nuoret liikkuvat keskimäärin 42 minuuttia päivässä – 18 minuuttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä nousu liittyy suoraan Liikuntakoulut-hankkeeseen, joka käynnistettiin syksyllä 2023 ja jossa yli 200 koulua ympäri Suomea on integroinut liikunnan entistä tiiviimmin arkeen – ei vain liikuntatunneissa, vaan koko koulupäivän ajan.

– Ennen liikunta tarkoitti kaksi tuntia viikossa. Nyt se on osa jokaista oppituntia, sanoo liikuntakasvattaja Aino Lehtonen Helsingin Kruununhakaan koulusta, joka oli yksi ensimmäisistä liikuntakouluiksi muuttuneista kouluista.

Liikuntakoulun periaate on yksinkertainen: liikkuminen tukee oppimista, hyvinvointia ja keskittymiskykyä. Siksi koulut ovat ottaneet käyttöön uusia käytäntöjä. Esimerkiksi matematiikan tunneilla oppilaat ratkaisevat tehtäviä liikuttaessaan – juoksemalla numeropisteiden väliä tai tekemällä hyppyjä vastauksen mukaan. Biologian tunneilla opiskellaan verenkiertoa tekemällä sydämen rytmillä liikkuva tanssi. Joka tunnin jälkeen kaikki luokat tekevät viiden minuutin liikuntapausen – joko venyttelyä, hyppelyä tai tanssia.

– En enää tunti pahaa selkää koulun jälkeen. Ja huomasin, että opin paremmin, kun liikuttelin välillä, kertoo 15-vuotias opiskelija Elias Virtanen.

Tutkimuksen mukaan 78 prosenttia liikuntakouluissa opiskelevista nuorista kokee, että heidän keskittyminen ja mieliala ovat parantuneet. Lisäksi koulukiusaamisen määrä on vähentynyt 30 prosenttia osassa kouluja, mikä liittyy vahvaan yhteisöllisyyteen ja liikunnan tuomaan positiiviseen ilmapiiriin.

– Liikunta yhdistää. Se ei ole kilpailua – se on yhdessäoloa, sanoo koulun rehtori Liisa Mäkinen.

Myös vanhemmat huomaavat muutoksen. Monet kertovat, että lapset haluavat nyt liikkua vapaa-ajallakin – pyöräilemällä, kävelemällä kouluun tai liikkumalla yhdessä kavereiden kanssa.

– Ennen poikani istui kännykän ääressä koko iltapäivän. Nyt hän pyytää, että menemme kävelylle, iloitsi vanhempi Sari Rajala.

Hankkeen menestys perustuu myös siihen, että liikunta ei ole vain fysiikkaa. Kouluissa järjestetään liikuntapäivät, joissa nuoret suunnittelevat omia aktiviteettejaan: parkouria, tanssia, frisbeegolfia tai taitojen vaihtoa. Osa kouluista on perustanut omat liikuntakerhot, joissa nuoret toimivat ohjaajina nuoremmille oppilaille.

– Kun saa opettaa toista, tulee vastuullisemmaksi ja omistautuvammaksi, sanoo 17-vuotias Nora Koskinen, joka johtaa tanssikerhoa koulussaan.

Koulut saavat tukea sekä valtiolta että liikuntajärjestöiltä. Jokainen liikuntakoulu saa rahoitusta uusien välineiden, kuten liikuntamattojen, hyppylautojen ja frisbeeiden hankintaan. Lisäksi opettajat koulutetaan siihen, miten liikunta integroidaan eri oppiaineisiin.

Sivut: 1 2

Helsingin Olympiastadionilla 11. toukokuuta 2025 syntyi urheiluhistoria, kun 18-vuotias sprintteri Noa Virtanen rikkoi Suomen alle 20-vuotiaiden 100 metrin juoksun ennätyksen ajalla 10,38 sekuntia. Tulos syntyi kansallisessa nuorten karsintakilpailussa, ja se oli yli kymmenen sadasosaa nopeampi kuin edellinen ennätys, joka oli voimassa vuodesta 2012. Juoksun jälkeen stadionin katsomot nousivat seisomaan, ja sosiaalisessa mediassa #NoaFly hashtag levisi nopeasti – kuvat juoksusta saivat yli miljoona katselukertaa vain tunnin sisällä.

– En uskonut heti, kun aika näkyi. Olin kovasti harjoitellut, mutta tällaista ei voi suunnitella – se tulee hetkessä, hän sanoi hengästyneenä maaliviivan jälkeen.

Noa Virtanen, syntynyt Vantaalla ja edustava Helsingin Kisa-Veikkoja, on ollut nuorten huippusuorittajien huomion keskipisteenä jo usean vuoden ajan. Viime kesänä hän voitti hopeaa Euroopan nuorten mestaruuskisoissa, ja tammikuussa hän siirtyi valmennukseen kuuluisan nopeusvalmentaja Pekka Puron huoleen, joka on valmentanut useita olympiavälieriin päässeitä suomalaisia.

– Noa on erityinen. Hänellä on luonnollinen rytmi, voima ja mielen vahvuus – kaikki, mitä huippusprintteriltä vaaditaan, sanoi Puro juoksun jälkeen.

Uusi ennätys avaa edessä olevat mahdollisuudet: Virtanen on nyt virallisesti karsintakelpoinen MM-kisoihin, ja hänen odotetaan osallistuvan kesällä 2025 Budapestin MM-kilpailuihin. Jos hän pääsee finaaliin, hänestä voi tulla ensimmäinen suomalainen 100 metrin finaalissa sitten vuoden 2005.

– Tavoite ei ole vain osallistua. Tavoite on päästä finaaliin ja juosta alle 10,30, hän lupaa.

Urheiluasiantuntijat arvioivat, että Virtasen tulos on jo nyt vertailukelpoinen useisiin aikuisten EM-tasoisissa kilpailuissa menestyneisiin urheilijoihin. Hänen lähdöstään erityisesti kiinnitettiin huomiota: teknisesti täydellinen, nopea ja rauhallinen.

– Hän ei nosta päätään liian aikaisin. Hän pysyy linjassa, ja vasta 60 metrin jälkeen hän avautuu täysin. Se on huipputasoa, sanoi urheilutoimittaja Liisa Mäkinen.

Mutta ennätys tuo mukanaan myös paineita. Nuoret urheilijat kohtaavat yhä useammin julkisuuden, vertailun ja odotusten rasituksen.

– En halua olla vain ”se sprintteripoika”. Haluan olla opiskelija, ystävä, ihminen – eikä paine määritä minua, sanoo Virtanen.

Hän opiskelee liikuntatieteitä Helsingin yliopistossa ja korostaa, että koulutus on tärkeä osa hänen elämäänsä. – Urheilu voi loppua yhtäkkiä. Mutta koulutus pysyy.

Sosiaalinen media on sekä mahdollisuus että haaste. Virtasen Instagram-tilillä on yli 80 000 seuraajaa, ja monet nuoret seuraavat häntä esikuvana. Hän jakaa päivittäin sisältöä harjoituksista, ruokavaloista ja mielenterveydestä.

– Haluan olla rehellinen. En juokse joka päivä 10,3 – joskus on väsynyt, joskus surullinen. Mutta juoksu auttaa.

Sivut: 1 2

Helsingin Käpylässä avattiin 5. toukokuuta 2025 kaupungin uusin ja monipuolisin urheilupuisto, Liikkuva Käpylä, joka on suunniteltu tarjoamaan laadukkaita, ilmaisia liikuntamahdollisuuksia kaikille – erityisesti nuorille, mutta myös perheille, aikuisille ja vanhuksille. Puisto, joka rakennettiin entisen liikuntakentän paikalle, on osa Helsingin kaupungin laajempaa tavoitetta tehdä kaupungista maailman liikkuvimpia kaupunkeja vuoteen 2030 mennessä. Avajaispäivänä paikalla oli yli 3 000 ihmistä, ja ohjelmassa oli tanssitunteja, frisbeegolfia, parkouria, perhejuoksu ja tulevaisuuden urheilumuotojen kokeilua.

– Tämä ei ole vain puisto – tämä on liikunnan demokratisointia. Kaikki voivat tulla tänne, riippumatta iästä, taustasta tai budjetista, sanoi Helsingin liikuntajohtaja Liisa Mäkinen avajaisissa.

Liikkuva Käpylä on rakennettu periaatteella ”liikunta lähellä kotia”. Sen keskiössä on monitoimikenttä, jossa voi pelata jalkapalloa, koripalloa, pikku-otteluita tai järjestää tanssiretki. Kenttä on valaistu, joten sitä voidaan käyttää myös iltaisin. Ympärillä on 1,2 kilometrin lenkkitie, jossa on liikuntapysäkit – jokaisessa on ohjeet lihaskuntoharjoitteisiin ja venytykseen.

Erityisesti nuorten tarpeet on otettu huomioon. Puistossa on laaja Urban-liikuntakeskus, jossa on parkour-alue, BMX-rata, skateparkki ja freestyle-telineet. Kaikki välineet, kuten rullalautat ja BMX-pyörät, voi lainata paikan päällä ilman maksua.

– Ennen minun piti pyytää isältä rahaa lainata laitteita. Nyt voin tulla tänne, lainata ja harjoitella – kaikki on ilmaista, iloitsi 16-vuotias skater Elias Virtanen.

Puisto on myös teknologisesti kehittynyt. Siellä toimii Liikkuva-appi, jolla voi varata tiloja, seurata omaa liikuntaa ja saada henkilökohtaisia suosituksia. Esimerkiksi, jos käyttäjä kirjaa 30 minuutin lenkin, sovellus ehdottaa seuraavaksi venytystä tai voimaharjoitusta. Nuoret voivat myös haastaa kavereita kilpailuihin, kuten ”kuka tekee eniten hyppyjä 30 sekunnissa”.

– Halusimme tehdä liikunnasta hauskaa ja sosiaalista – ei vain velvoitetta, sanoo liikuntakasvattaja Aino Rajala.

Perheille puisto tarjoaa lasten liikuntapuiston, jossa on esteiden kenttä, keinut ja tanssialusta. Myös vanhukset ovat mukana: joka aamu järjestetään ilmainen liikuntapaja, jossa harjoitellaan tasapainoa, kevyttä voimaa ja ympäristössä liikkumista.

– Täällä voin liikkua ilman, että tuntisin, että olen ”ikäihminen”. Täällä kaikki liikkuvat yhdessä, kertoo 72-vuotias Eila Koskinen, joka käy puistossa lähes joka päivä.

Sivut: 1 2

Helsingin Hartwall Areenalla puhkesi 27. huhtikuuta 2025 iloinen juhla, kun Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue kaatoi loppuottelussa Ruotsin lukemin 4–2 ja nousi Suomen-mestereiksi. Voitto oli kultaa huiteleva huippu koko kaudelle, jossa nuorukaiset osoittivat paitsi teknistä taitavuutta, myös erinomaista joukkuehenkeä ja henkistä vahvuutta. Voitto ei ollut pelkkä urheilullinen saavutus – se toi esiin uusia tulevaisuuden tähtiä, jotka saattavat pian näkyä SM-liigassa ja jopa NHL:ssä.

– Tämä on työn hedelmä. Nuoret ovat antaneet kaikkensa, ja he ansaitsivat tämän, sanoi päävalmentaja Sami Kapanen juhlapuheessaan. – Tämä joukkue ei pelaa vain itsensä puolesta – se pelaa koko Suomen puolesta.

Turnaus järjestettiin Helsingissä viikon ajan, ja se veti yli 15 000 katsojaa loppuotteluun – ennätys alle 18-vuotiaiden sarjassa. Suomi eteni loppuotteluun voitettuaan välierässä Venäjän rajuilla 5–4, mikä sai katsojat seisomaan. Ottelun ratkaisseesta maalista vastasi 17-vuotias keskushyökkääjä Liam Virtanen Joensuusta, joka on jo nyt yksi Euroopan huomatuimmista nuorista pelaajista.

– Kun maali meni sisään, en voinut uskoa. Tämä on ollut unelma jo pikkupoikana, hän totesi ottelun jälkeen.

Virtasen kausi on ollut poikkeuksellinen: hän johti koko turnauksen maalipörssin 9 maalilla ja sai myös palkinnon ottelun parhaalle pelaajalle. NHL:n talonpoikatarkkailijat ovat jo pitkään seuranneet häntä, ja hänen odotetaan osallistuvan kesällä 2025 NHL:n varaustilaisuuteen – mahdollisesti kolmen parhaan joukossa.

– Hänellä on kaikki: nopeus, visio, rytmi ja rohkeus. Hän ei pelkää vastustajaa, kehuu urheilutoimittaja Anna Lehtonen.

Mutta kultamitali ei ole yhden pelaajan ansio. Joukkueessa korostui myös 16-vuotias puolustaja Eetu Mäkinen Tampereelta, joka teki ratkaisevan syötön loppuottelun kolmannessa maalissa. Vaikka hän on yksi nuorimmista joukueessa, hänen rauhallisuutensa ja pelilukunsa ovat aikuisia muistuttavia.

– En ajattele ikääni. Ajattelen vain palloa ja peliä, hän hymyilee.

Myös maalivahti Otto Rajala, 17, sai kiitosta: hän torjui 38 laukausta loppuottelussa, mukaan lukien kaksi ratkaisevaa ylivoimatorjuntaa. Hänen rauhallisuutensa maalilla ja nopeat reaktionsa ovat tehneet hänestä yhden Suomen tärkeimmistä maalivahdin tulevaisuudennäkymistä.

Sivut: 1 2