Teknologia

Suomessa käynnistyy syksyllä 2025 uusi lainsäädännön muutos, joka tekee digitaalisesta identiteetistä osan jokaisen nuoren elämää jo 13-vuotiaasta alkaen. Uuden Digitaalisen identiteetin lain mukaan kaikille 13–18-vuotiaille tarjotaan valtion varmenne, jolla he voivat turvallisesti käyttää palveluja kuten verkkopankkeja, terveydenhuollon sähköisiä palveluita, opintotuen hakemista ja jopa äänestämistä nuorisovaltuustossa. Vaikka uudistus tekee palveluiden käytöstä helpompaa, se herättää myös kysymyksiä: miten nuoret voivat suojella tietojaan, kun heidän digitaalinen jalanjälkensä kasvaa entisestään?

– Digitaalinen identiteetti ei ole vain salasana. Se on osa sinua – ja se on suojattava kuten muukin yksityisyys, varoittaa kyberturvallisuusasiantuntija ja Helsingin yliopiston tutkija Liisa Mäkinen.

Uudistuksen taustalla on halu antaa nuorille varhaisemmin mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja hallita omaa elämäänsä. Esimerkiksi 15-vuotias voi tulevaisuudessa hakea itsenäisesti opintotukea, varata terveyskeskuskäyntiä tai avata pankkitilin ilman vanhempien allekirjoitusta – kaikki digitaalisesti.

Mutta samaan aikaan nuoret kohtaavat yhä enemmän riskejä: huijauksia, tietomurtoja, yksityisyyden loukkauksia ja julkaisujen väärinkäyttöä. Nuorisobarometri 2024 -tutkimuksen mukaan joka viides nuori on kokenut, että hänen henkilökohtaisia tietojaan on jaettu ilman lupaa, ja yli 40 prosenttia kertoo saaneensa epäilyttäviä viestejä, jotka pyrkivät varastamaan tunnuksia.

– Monet nuoret jakavat paljon tietoa verkossa, mutta eivät tiedä, miten se tallentuu ja kuka sitä voi käyttää, sanoo 18-vuotias opiskelija Elias Virtanen, joka toimii koulunsa digitaalisen turvallisuuden edistäjänä.

Uuden lain myötä myös koulutus muuttuu. Kaikissa peruskouluissa ja lukioissa käynnistetään syyskuussa 2025 pakollinen Digitaalinen identiteetti ja tietosuoja -moduuli, jossa nuoret opettelevat, miten heidän tietonsa kerätään, miten suojaavat tunnuksiaan ja mitä tekevät, jos heidät huijataan.

Keskeisiä asioita ovat:

• Kahden vaiheinen tunnistautuminen – miksi se on tärkeä ja miten se asetetaan käyttöön.
• Salasanojen hallinta – salasanasuojaimen käyttö ja salasanojen vaihtaminen säännöllisesti.
• Viestintäsovellusten tietosuoja-asetukset – miten rajoittaa kenen kanssa tietoja näkyy.
• Tuntemattomien pyyntöjen välttäminen – esimerkiksi ”ilmaiset lahjat” ja ”tunnistautumissivut”, jotka jäljittelevät virallisia palveluita.

– Tärkeintä on, että nuoret eivät luota vain teknologiaan – vaan omiin taitoihinsa, sanoo Liisa Mäkinen.

Erityisesti sosiaalinen media on keskeinen osa riskiä. Nuoret julkaisevat kuvia, sijainteja ja henkilökohtaisia tunteita, ja monet eivät tiedä, että näitä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi profiilien rakentamiseen tai kohdennettuihin huijauksiin.

Sivut: 1 2

Helsingin Kruununhakaan peruskouluun käynnistyi maaliskuussa 2025 uusi hanke, jossa tekoälyä käytetään tukena sekä opettajien työssä että oppilaiden oppimisessa. Kokeilussa käytetään uutta suomalaista sovellusta nimeltä OppiApu, joka on kehitetty Helsingin yliopiston ja Opetushallituksen yhteistyössä. Sen tarkoituksena on helpottaa opettajien työtä, tarjota oppilaille henkilökohtaista tukea ja tehdä koulusta entistä inklusiivisempi paikka. Noin 80 prosenttia koulun opettajista on ottanut työkalun käyttöön, ja oppilaiden palautteessa korostuu, kuinka ”helpompi” ja ”vähemmän stressaava” koulu on tullut.

– En enää viettänyt iltoja tehtävien tarkistamiseen. Nyt OppiApu hoitaa sen nopeasti, ja minä voin keskittyä siihen, mitä minun pitää tehdä – olla läsnä oppilaille, kertoo 45-vuotias luokanopettaja Anna Koskinen.

OppiApu toimii seuraavasti: oppilas palauttaa esimerkiksi matematiikan tehtävän digitaalisesti, ja tekoäly tarkistaa sen välittömästi. Ohjelma ei anna vain oikeaa vastausta, vaan selittää, missä virhe tehtiin, ja tarjoaa lisäharjoituksia juuri siihen aiheeseen. Jos oppilas kamppailee jossain asiassa, järjestelmä ilmoittaa opettajalle, joka voi sitten antaa lisäohjausta.

– En enää pelkää tehdä virheitä. Nyt ymmärrän, miksi en osannut – eikä minun tarvitse odottaa viikkoa, että saan palautetta, sanoo 13-vuotias oppilas Elias Mäkinen.

Sovellus on erityisen tehokas tukea tarvitsevien oppilaiden kannalta. Esimerkiksi oppilaat, joilla on lukivaikeus tai ADHD, voivat käyttää OppiApua kuuntellakseen tehtävät ääneen, saada visuaalisia tukielementtejä tai jakaa tehtävät pienempiin osiin. Myös vieraskieliset oppilaat hyötyvät: järjestelmä voi kääntää tehtävät äidinkieleensä ja tarjota kielitukea reaaliajassa.

– Ennen en ymmärtänyt, mitä tehtävässä kysyttiin. Nyt voin kuunnella sen ääneen ja saan selityksen helpommalla kielellä. Se auttaa paljon, kertoo 14-vuotias Sana, joka muutti Suomeen viime vuonna.

Opettajille OppiApu tarjoaa myös analytiikkaa: he näkevät reaaliajassa, mitkä aihealueet ovat vaikeita luokan tasolla, ketkä oppilaat tarvitsevat lisähuomiota ja miten ryhmä edistyy. Tämä mahdollistaa nopeamman ja tarkemman opetuksen suunnittelun.

– En enää arvaile. Nyt tiedän, mitä opiskelijat tarvitsevat – ja milloin, sanoo matematiikan opettaja Mikko Rajala.

Tietoturva ja eettisyys ovat keskeisiä sovelluksen kehityksessä. Kaikki tiedot säilytetään Suomessa, eivätkä oppilastiedot siirry ulkomaille. Tekoäly ei tallenna oppilaiden ääniä tai kuvia, eikä se arvioi persoonallisuutta – vain oppimista. Kaikki päätökset, kuten arvosanat, tekee edelleen opettaja.

Sivut: 1 2

Suomalaiset pelifanit saivat 10. toukokuuta 2025 odotetun uutisen: kansainvälinen teknologiayritys Nexa Interactive julkaisi uuden pelikonsolin, Nexa Play, joka on suunniteltu vastaamaan nykynuorten tarpeisiin – nopeuteen, kestävyyteen ja yhteisöllisyyteen. Konsoli on jo ensimmäisen päivän aikana myynyt yli 50 000 kappaletta Euroopassa, ja Suomessa se oli heti loppu monista verkkokaupoista. Mutta mitä tekee Nexa Play:sta erilaisen verrattuna muihin suuryritysten tarjoamiin konsoleihin, kuten PlayStationiin tai Xboxiin?

Ensinnäkin, Nexa Play ei ole vain pelikone. Se on monipuolinen digitaalinen alusta, joka yhdistää pelien pelaamisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, virtuaalisen opiskelun ja kestävän teknologian. Konsoli perustuu modulaariseen rakenteeseen: sen voi käyttää televisiossa, siitä voi irrottaa näytön ja käyttää sitä tablet-tapaisesti, ja se toimii myös täysin langattomana virtuaalitodellisuuslaseihin yhdistettynä.

– Tavoitteenamme oli luoda konsooli, joka ei jää kaapin pohjalle kesän jälkeen. Se täytyy sopeutua nuoren arkeen – koulussa, kaverien kanssa ja kotona, kertoo Nexa Interactiven tuotejohtaja Elina Mäkinen.

Erityisesti kestävyys on keskiössä. Konsolin valmistuksessa on käytetty yli 80 % kierrätysmateriaalia, ja se on suunniteltu kestämään vähintään 10 vuotta. Lisäksi jokainen ostettu konsooli rahoittaa yhden puun istutuksen Etelä-Suomen metsään yhteistyössä Metsäneuvoston kanssa.

– Peliteollisuus on suuri energiankuluttaja. Halusimme olla vastuullisia alusta alkaen, sanoo Mäkinen.

Teknisesti Nexa Play tarjoaa huippuluokan suorituskyvyn: 8K-tuki, 120 Hz päivitysnopeus, tekoälypohjainen grafiikan optimointi ja äänenvoimakkuus, joka mukautuu huoneen akustiikkaan. Mutta teknologia ei ole ainoa uutuus. Konsoliin on integroitu Nexa Social -palvelu, joka mahdollistaa pelien lisäksi suoran viestinvaihdon, yhteisten tapahtumien järjestämisen ja virtuaalisten tapaamisten luomisen ilman erillistä sovellusta.

– En tarvitse enää erillistä Discordia tai Zoomia. Kaikki on samassa paikassa – pelaaminen, kaverit ja keskustelut, iloitsee 16-vuotias pelifani Leo Virtanen Helsingistä.

Erityisesti nuorten osallistuminen pelien kehitykseen on uusi ominaisuus. Nexa Play tarjoaa kaikille omistajille ilmaisen pääsyn Nexa Studio -työkaluun, jossa he voivat luoda omia pelejä, jakaa niitä yhteisöön ja jopa ansaita pieniä palkkioita suosituimmista peleistä.

– Tämä on kuin avata ovi miljoonalle mahdollisuudelle. Nuoret eivät pelkästään pelaa – he luovat, sanoo Helsingin yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkija Anna-Liisa Rajala.

Sivut: 1 2

Espoossa käynnistyi huhtikuussa 2025 yksi Suomen kunnianhimoisimmista liikennekokeiluista: robottiautojen säännöllinen liikenne keskustan ja Matinkylän asuntomessualueen välillä. Kokeilu, joka kestää vuoden, on osa Espoon kaupungin tavoitetta tehdä pääkaupunkiseudusta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Käytössä on viisi täysin itseohjautuvaa sähköbussia, jotka kuljettavat matkustajia ilman kuljettajaa. Matka kestää noin 18 minuuttia, ja palvelu on tarkoitettu erityisesti nuorille, opiskelijoille ja työmatkailijoille, jotka eivät omista autoa. Mutta miten nuoret itse suhtautuvat ajoneuvoihin, jotka eivät tarvitse ihmiskuljettajaa?

Ensimmäisten viikkojen aikana robottibussien matkustajista lähes 60 prosenttia on ollut alle 30-vuotiaita. He kertovat, että palvelu on helppokäyttöinen, turvallinen ja ympäristöystävällinen – ja lisäksi ”vähän kuin tulevaisuudessa olisi jo nyt”.

– En uskonut, että istuisin koskaan kuljettamattomassa bussissa. Nyt olen tehnyt sen viisi kertaa tällä viikolla, nauraa 19-vuotias opiskelija Elias Virtanen, joka käyttää robottibussia kouluun. – Se pysähtyy tarkasti, ei tee äkkinäisiä jarrutuksia, ja siinä on Wi-Fi ja laturi. Mikä siinä ei olisi hyvää?

Robottibussit toimivat 7–20 kellonaikoina ja liikkuvat omalla kaistalla. Niissä on useita turvajärjestelmiä: tutkat, kamerat, LIDAR-tunnistus ja tekoäly, joka reagoi jalankulijoihin, pyöräilijöihin ja esteisiin reaaliaikaisesti. Jokaisessa bussissa on myös matkustajanohjaaja, joka ei ohjaa vaan valvoo liikennettä ja auttaa tarvittaessa.

– Tarkoituksena on, että matkustajat tuntevat olonsa turvalliseksi. Nuoret ovat nopeasti luottaneet järjestelmään, kertoo Espoon liikennejohtaja Liisa Mäkinen.

Nuorten innostus liittyy osittain siihen, että robottiajoneuvot vastaavat heidän arvoihinsa: vähemmän autoja, enemmän ympäristöystävällistä liikkumista ja teknologia, joka palvelee ihmisiä. Monet nuoret kertovat, etteivät aio hankkia ajokorttia, koska julkiset ja uudet liikennemuodot tulevat riittämään.

– Miksi ostaisin auton, kun voin istua bussissa, katsoa musiikkia ja luottaa siihen, ettei kuljettaja nukahtele? Tämä on looginen kehitys, sanoo 21-vuotias tietotekniikan opiskelija Nora Rajala.

Kokeilu on saanut osakseen myös kriittistä palautetta. Osan nuorten mielestä bussit ovat liian hitaita ja välttelevät liikaa – esimerkiksi pysähtyvät, jos joku kävelee lähellä tietä. Toiset pelkäävät, että robottiajoneuvot voivat jossain vaiheessa korvata kaikki ihmiset liikenteessä.

– En luota täysin tekoälyyn. Mitä jos järjestelmä kaatuu kesken matkan? Ihminen voi reagoida tunteella – kone ei, sanoo 17-vuotias opiskelija Sami Koskinen.

Sivut: 1 2

Helsinkiläinen startup Mindly on kehittänyt uuden älypuhelinsovelluksen, joka auttaa nuoria tunnistamaan, hallitsemaan ja parantamaan mielenterveyttään joka päivä. Sovellus, jonka nimi on Mielikartta, julkaistiin 15. huhtikuuta 2025 ja on tarkoitettu erityisesti 15–29-vuotiaille – ikäryhmälle, jota mielenterveysongelmat kohtaavat yhä useammin. Sovelluksen tavoitteena on tarjota nopea, helppokäyttöinen ja yksityinen tuki jo ennen kuin tilanne vaatisi ammattilaishoitoa. Sen käyttö on ilmaista, ja se on saatavilla sekä Androidille että iOS:lle.

– Halusimme luoda työkalun, joka on aina mukanasi – kuten puhelimesi. Mielenterveys ei odota, ja apu ei saa odottaa, sanoo Mindlyn perustaja ja 27-vuotias ohjelmistokehittäjä Aino Lehtonen, joka itse koki nuorena vaikeita vuosia masennuksen kanssa.

Mielikartta-sovellus perustuu kolmeen keskeiseen osaan: päivittäiseen tunnetilaan, henkilökohtaiseen tukiverkkoon ja aktiiviseen toimintaan. Joka aamu käyttäjä vastaa viiteen nopeaan kysymykseen olemuksestaan – esimerkiksi ”Miten nukuit?”, ”Tunnetko ahdistusta?” ja ”Onko sinulla energiaa tänään?”. Vastauksista muodostuu ”mielikartta”, joka näyttää tunnetilamuutokset viikkojen ja kuukausien varrella. Sovellus tunnistaa myös mahdolliset huippuhetket ja varoittaa käyttäjää, jos tunnetila alkaa heiketä jatkuvasti.

– Ennen en tiennyt, miksi olin yhtäkkiä niin masentunut. Nyt näen, että viime viikolla nukuin huonosti ja en liikkunut. Se auttaa ymmärtämään, että mieli ja keho ovat yhteydessä, kertoo 19-vuotias opiskelija Elias Virtanen, joka on käyttänyt sovellusta kolme kuukautta.

Toinen keskeinen ominaisuus on Tuki-verkko -toiminto. Käyttäjä voi lisätä sovellukseen luottamansa ystäviä, perheenjäseniä tai ammattilaisia. Jos sovellus havaitsee pitkittynyttä masennusta tai ahdistusta, se ehdottaa käyttäjälle, että hän jakaa tilanteensa valituille henkilöille – esimerkiksi viestillä: ”Tarvitsen tänään vähän tukea”. Tämä toimii pehmeänä signaalina, joka ei vaadi suoraa puhelua, mutta avaa mahdollisuuden keskusteluun.

Sovellus tarjoaa myös Toiminta-ehdotuksia, jotka perustuvat käyttäjän tunnetilaan. Jos tunne on ahdistunut, se voi ehdottaa hengitysharjoitusta, lyhyttä kävelyä tai musiikin kuuntelua. Jos tunne on tyhjä, se ehdottaa yhteydenottoa ystävään tai yksinkertaista luovaa harrastusta. Kaikki ehdotukset perustuvat tutkimustietoon mielenterveyden edistämisestä.

– Tärkeintä on, ettei käyttäjä jää yksin. Sovellus ei korvaa terapiaa, mutta se voi olla ensimmäinen askel, sanoo sovelluksen kehitystiimissä toimiva kliininen psykologi Dr. Mikko Salminen.

Sivut: 1 2