Suomessa käynnistyy syksyllä 2025 uusi lainsäädännön muutos, joka tekee digitaalisesta identiteetistä osan jokaisen nuoren elämää jo 13-vuotiaasta alkaen. Uuden Digitaalisen identiteetin lain mukaan kaikille 13–18-vuotiaille tarjotaan valtion varmenne, jolla he voivat turvallisesti käyttää palveluja kuten verkkopankkeja, terveydenhuollon sähköisiä palveluita, opintotuen hakemista ja jopa äänestämistä nuorisovaltuustossa. Vaikka uudistus tekee palveluiden käytöstä helpompaa, se herättää myös kysymyksiä: miten nuoret voivat suojella tietojaan, kun heidän digitaalinen jalanjälkensä kasvaa entisestään?
Mainos
– Digitaalinen identiteetti ei ole vain salasana. Se on osa sinua – ja se on suojattava kuten muukin yksityisyys, varoittaa kyberturvallisuusasiantuntija ja Helsingin yliopiston tutkija Liisa Mäkinen.
Uudistuksen taustalla on halu antaa nuorille varhaisemmin mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja hallita omaa elämäänsä. Esimerkiksi 15-vuotias voi tulevaisuudessa hakea itsenäisesti opintotukea, varata terveyskeskuskäyntiä tai avata pankkitilin ilman vanhempien allekirjoitusta – kaikki digitaalisesti.
Mutta samaan aikaan nuoret kohtaavat yhä enemmän riskejä: huijauksia, tietomurtoja, yksityisyyden loukkauksia ja julkaisujen väärinkäyttöä. Nuorisobarometri 2024 -tutkimuksen mukaan joka viides nuori on kokenut, että hänen henkilökohtaisia tietojaan on jaettu ilman lupaa, ja yli 40 prosenttia kertoo saaneensa epäilyttäviä viestejä, jotka pyrkivät varastamaan tunnuksia.
– Monet nuoret jakavat paljon tietoa verkossa, mutta eivät tiedä, miten se tallentuu ja kuka sitä voi käyttää, sanoo 18-vuotias opiskelija Elias Virtanen, joka toimii koulunsa digitaalisen turvallisuuden edistäjänä.
Uuden lain myötä myös koulutus muuttuu. Kaikissa peruskouluissa ja lukioissa käynnistetään syyskuussa 2025 pakollinen Digitaalinen identiteetti ja tietosuoja -moduuli, jossa nuoret opettelevat, miten heidän tietonsa kerätään, miten suojaavat tunnuksiaan ja mitä tekevät, jos heidät huijataan.
Keskeisiä asioita ovat:
- Kahden vaiheinen tunnistautuminen – miksi se on tärkeä ja miten se asetetaan käyttöön.
- Salasanojen hallinta – salasanasuojaimen käyttö ja salasanojen vaihtaminen säännöllisesti.
- Viestintäsovellusten tietosuoja-asetukset – miten rajoittaa kenen kanssa tietoja näkyy.
- Tuntemattomien pyyntöjen välttäminen – esimerkiksi ”ilmaiset lahjat” ja ”tunnistautumissivut”, jotka jäljittelevät virallisia palveluita.
– Tärkeintä on, että nuoret eivät luota vain teknologiaan – vaan omiin taitoihinsa, sanoo Liisa Mäkinen.
Erityisesti sosiaalinen media on keskeinen osa riskiä. Nuoret julkaisevat kuvia, sijainteja ja henkilökohtaisia tunteita, ja monet eivät tiedä, että näitä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi profiilien rakentamiseen tai kohdennettuihin huijauksiin.
