Anu Hoikkanen

Suomalaiset nuoret ovat ottaneet aktiivisen roolin merten suojelussa: kesäkuussa 2025 käynnistyi uusi kansallinen hanke, jossa 15–25-vuotiaat nuoret kehittivät yhdessä tutkijoiden ja merenkulkualan ammattilaisten kanssa sovelluksen nimeltä Merisilmä, joka auttaa torjumaan merirosvoja ja laittomia kalastustoimia Itämerellä. Sovellus, joka perustuu avoimeen tietoon ja reaaliaikaiseen seurantaan, on nyt käytössä jo yli 5 000 käyttäjällä – suurimmaksi osaksi nuorilla, joilla on vene tai jotka osallistuvat meriympäristön harrastamiseen.

– Emme enää vain kuuntele aikuisten puhetta merestä – me teemme jotain. Tämä sovellus on meidän keino puuttua ongelmaan, sanoo 19-vuotias opiskelija Elias Virtanen Turusta, joka oli mukana sovelluksen kehitystiimissä.

Merosvallus ja laiton kalastus ovat kasvava ongelma Itämerellä. EU:n meripalvelun mukaan jopa 20 prosenttia kalastuksesta voi olla ilman lupaa tai sääntöjen vastaista – ja valvonta on vaikeaa laajalla merialueella. Merisilmä-sovellus tuo tähän uuden tason: sen avulla tavalliset veneilijät voivat ilmoittaa epäilyttävistä toimista reaaliajassa.

Kun käyttäjä huomaa esimerkiksi veneen, joka kalastaa kielletyllä alueella tai jättää roskia mereen, hän voi avata sovelluksen, ottaa kuvan tai videon ja lähettää sijainnin ja havainnon automaattisesti viranomaisten tarkastettavaksi. Tiedot siirtyvät Suomen merivartioston ja ympäristökeskuksen yhteiseen järjestelmään, jossa niitä käytetään valvontatoimiin.

– Ennen tällainen havainto jäi usein tekemättä, koska ei tiennyt, kenen vastuulla se on. Nyt se vie vain muutaman sekunnin, selittää nuorten hankevastaava Aino Lehtonen.

Sovelluksen kehitys tapahtui osallistavalla tavalla. Nuoret osallistuivat jokaiseen vaiheeseen – ideointiin, suunnitteluun, testaukseen ja julkaisuun. Esimerkiksi sovelluksen käyttöliittymä on tehty yksinkertaiseksi ja visuaaliseksi, jotta se toimii myös huonossa verkossa ja nopeasti toiminnassa.

– Halusimme, että se toimii veneessä, ei vain sohvalla, sanoo 17-vuotias tietotekniikan opiskelija Nora Rajala, joka vastasi käyttökokemuksen suunnittelusta.

Sovellus sisältää myös koulutusosuuden: se tarjoaa lyhyitä videoita, miten tunnistaa laittoman kalastuksen, mitä tehdä, jos näkee merieläimiä, jotka ovat joutuneet jäämään verkoihin, ja miten vähentää ympäristövaikutuksia veneillessä.

– Tärkeintä ei ole vain ilmoittaa, vaan ymmärtää, miksi se on tärkeää, sanoo Elias Virtanen.

Ensimmäisten kuukausien aikana sovelluksen kautta on ilmoitettu yli 320 epäilyttävää tapahtumaa. Useat johtivat viranomaisten tarkastuksiin, ja kaksi tapausta johti kalastuslupien peruuttamiseen.

– Tämä on osoittanut, että kansalaisvalvonta voi olla tehokasta, myöntää merivartioston päällikkö Liisa Mäkinen. – Nuoret ovat herkkiä ja motivoituneita – ja he ovat usein paikan päällä.

Sivut: 1 2

Suomessa on käynnistynyt uusi ilmiö: yhä useammat nuoret harkitsevat ja toteuttavat omien aurinkosähköjärjestelmien asennusta – vaikka eivät vielä omistaisi omaa taloa. Viime vuosina aurinkosähkön tuotanto on muuttunut entistä edullisemmaksi ja saatavilla olevammaksi, ja nyt myös 18–30-vuotiaat nuoret hyödyntävät mahdollisuutta vähentää hiilijalanjälkeään ja sähkökustannuksiaan. Erityisesti yhteisölliset aurinkohankkeet, kuten yhteisasuntojen kattoihin asennetut paneelit ja vuokrapaketit, ovat tehneet aurinkosähköstä mahdollisuuden myös niille, jotka asuvat vuokralla.

– En tarvitse omaa pientaloa voidakseni tuottaa puhtaata energiaa. Asun kerrostalossa, mutta osallistun kokoontumispaneelihankkeeseen – ja saan omaa sähköä joka kesä, kertoo 24-vuotias Helsingissä asuva opiskelija Nora Rajala.

Helsingin ja Tampereen alueella on viime vuoden aikana käynnistynyt yli 30 uutta yhteisöaurinko-hanketta, joissa vuokralaiset, nuoret ja asunto-osakeyhtiöt voivat yhdessä rahoittaa ja hyötyä kattoihin asennetuista aurinkopaneeleista. Hankkeet toimivat niin, että osallistujat ostavat ”osakkeen” aurinkopaneelista, ja tuotettu sähkö laskutetaan heidän kulutukseensa. Yli puolet osallistujista on alle 35-vuotiaita.

– Tämä on demokratisoinut aurinkosähköä. Ennen se oli vain omakotitalojen asukkaiden asia – nyt se on meidänkin, sanoo ympäristövaikuttaja ja hankkeen vetäjä Elias Virtanen.

Teknologian kehitys on tehnyt paneelien tuotannosta tehokkaampaa. Uusimmat paneelit tuottavat sähköä jopa 30 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta sitten, ja ne toimivat tehokkaasti myös pimeämmällä kaudella. Kesällä yksi keskikokoinen paneeliryhmä voi tuottaa jopa 40 prosenttia asunnon sähkötarpeesta.

Lisäksi valtion tuet ja kaupunkien kannustimet ovat tehneet hankkeista kannattavia. Helsingin kaupunki tarjoaa esimerkiksi 30 prosentin tukia yhteisöaurinkohankkeisiin, ja Tampereen energia tarjoaa ilmaisia suunnittelupalveluita.

– Investoin 500 euroa, ja odotan saavani ne takaisin alle viidessä vuodessa. Sitten sähkö on käytännössä ilmaista, iloitsee 26-vuotias Sami Mäkinen, joka osallistuu Tampereen hankkeeseen.

Myös vuokrapaketit ovat nousussa: nuoret voivat vuokrata yhden tai useamman paneelin esimerkiksi kolmeksi vuodeksi ilman suurta alkupääomaa. Palveluntarjoajat hoitavat asennuksen, ylläpidon ja verkkoon liittämisen.

– En halua sitoutua pitkäksi aikaa. Vuokraus antaa mahdollisuuden kokeilla ilman riskiä, sanoo 22-vuotias opiskelija Lumi Koskinen.

Aurinkosähkö ei ole enää vain taloudellinen päätös – se on myös arvopohjainen. Nuoret haluavat ottaa vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta konkreettisesti.

– En voi vaikuttaa kaikkiin asioihin, mutta voin valita, mistä sähköni tulee. Kun tuotan omaa, tiedän, ettei se tule hiilivoimalasta, sanoo Nora Rajala.

Sivut: 1 2

Helsingin Kallion nuorisotalolla käynnistyi 20. huhtikuuta 2025 uusi, nuorten vetämä VaatevaihtoKisa -kampanja, joka rohkaisee nuoria luopumaan nopean muodin ostamisesta ja vaihtamaan vaatteitaan ilman rahaa. Kampanja, jonka järjestää ympäristöjärjestö Kestävä Nuori yhdessä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden kanssa, on osa laajempaa liikettä, jossa nuoret etsivät kestäviä vaihtoehtoja kulutukseen. Viikon aikana yli 800 nuorta toi mukanaan käytettyjä vaatteitaan ja sai vaihtoonsa uusia – täysin ilmaiseksi. Tapahtuma ei ollut pelkkä vaihto: siitä tuli iloinen yhteisötapahtuma, jossa yhdistyivät muoti, taidetta ja ilmastoaktivismia.

– En halua enää ostaa vaatteita, jotka kulkevat kolme kertaa ja menevät roskiin. Tässä saa uusia tyylikkäitä vaatteita – ja tiedän, että ne eivät tuhoa luontoa, sanoi 18-vuotias opiskelija Nora Rajala, joka toi mukaansa yli 20 vaatetta.

Kampanjan idea on yksinkertainen: nuoret tuovat käytetyt, hyväkuntoiset vaatteensa nuorisotalolle, missä ne tarkistetaan, pestään tarvittaessa ja laitetaan vaihtoon. Jokaisesta tuodusta vaatteesta saa yhden ”vaihtopisteen”, jolla voi hakea vaihtoonsa uusia vaatteita. Esimerkiksi viidellä pisteellä saa farkut, kolmella paidan ja kymmenellä täyden kevään asuun.

– Tavoitteena on, että jokainen saa jotain, mutta myös antaa jotain takaisin. Se on reilua ja kestävää, selitti kampanjan vetäjä, 25-vuotias ympäristövaikuttaja Aino Lehtonen.

Tapahtumaan liitettiin myös käsityöpisteet, joissa nuoret saivat opastusta korjata reikiä, muuttaa vanhoja t-paitoja uusiksi tai maalata omat kuviot vaatteisiin. Osassa työpajoista opetettiin, miten vaatteista tehdään tyylikkäitä yhdistelmiä – ilman uusien ostamista.

– Opin, että farkkujen voi yhdistää millä tahansa. En enää tarvitse 20 paitaa – riittää, että osaan yhdistää ne oikein, nauraa 16-vuotias Elias Virtanen.

Vaatevaihto on vastaus nopean muodin kriisiin. Tilastojen mukaan keskimääräinen suomalainen nuori ostaa yli 60 uutta vaatetta vuodessa, ja lähes puolet jättää käyttämättä alle vuoden. Samalla muoditeollisuus vastaa noin 10 prosenttia maapallon hiilipäästöistä.

– Meidän täytyy muuttaa tapaa, jolla ajattelemme vaatteita. Ne eivät ole kulutustavaraa – ne ovat osa meitä, sanoo Lehtonen.

Kampanjan aikana nuorisotalon tilat muuttuivat värikkääksi ”kestävän muodin bazariksi”: vaatteet roikkuivat narujen varassa, seinillä oli julisteita ilmastonmuutoksesta ja tiskipöydillä loistivat itse tehdyt korut. Paikalla oli myös pieni kahvila, jossa tarjoiltiin ilmainen kahvi ja kasvisleivonnaisia paikalliselta leipomolta.

– Tämä ei ole pelkkä vaihto – tämä on tapahtuma, jossa tuntee olonsa kuuluvaksi, sanoi 17-vuotias Sami Mäkinen, joka löysi vaihdosta farkut, takin ja kaksi paitaa. – Nyt minulla on uusi kevättyyli – eikä minun tarvinnut ostaa yhtään mitään.

Sivut: 1 2

Suomen kouluihin on käynnistynyt marraskuussa 2025 uusi, nuorten osallistava kierrätyskokeilu: KierrätysRobotti, älykäs kierrätyslaite, joka opettaa ja palkitsee oppilaita oikeasta jätteiden lajittelusta. Ensimmäiset koneet on asennettu 20 kouluun Helsingin, Tampereen ja Turun alueella, ja niiden suosio on ollut valtava – jo ensimmäisen viikon aikana oppilaat ovat lajitelleet yli 5 000 pakkausta. Kone ei ole pelkkä roskakori: se tunnistaa jätteen, kertoo, onko se lajiteltu oikein, ja palkitsee oikeasta toiminnasta digitaalisilla pisteillä, joilla voi vaihtaa esimerkiksi ilmaisia lounaita, uusia kirjoja tai lahjakortteja paikallisiin liikkeisiin.

– Halusimme tehdä kierrätyksestä ei vain velvollisuuden, vaan osallistavan ja iloisen toiminnan, sanoo ympäristökasvattaja Liisa Mäkinen, joka on mukana kehittämässä hanketta Opetushallituksen ja Suomen Kierrätysliiton yhteistyössä.

KierrätysRobotti toimii yksinkertaisesti: oppilas laittaa esimerkiksi juomapullon, metallikanisterin tai muovipakkauksen koneen suuhun. Sisäinen kamerajärjestelmä ja tekoäly tunnistavat materiaalin ja sen koon. Jos jätteen on lajiteltu oikein – esimerkiksi PET-pullo on tyhjä, painallut ja päästetty oikeaan koneeseen – kone antaa pisteitä ja iloitsee äänimerkillä. Jos jätteen on lajiteltu väärin, kone antaa välittömän palautteen: ”Tämä metallikanisteri oli täynnä ruokaa – pese se ensin!” tai ”Muovipussi ei kuulu tähän, vie se kaupan keräykseen.”

– Ennen en tiennyt, että metalli ja muovi menevät eri roskiin. Nyt kone opetti minut, nauraa 14-vuotias opiskelija Elias Virtanen Helsingistä.

Pisteet kertyvät henkilökohtaiseen KierrätysPassiin -sovellukseen, joka liittyy koulun sisäiseen järjestelmään. Jokaisen koulun parhaat kierrättäjät näkyvät koulun digitaalisella kunnia-alustalla. Lisäksi koko koulu voi kerätä pisteitä yhdessä, ja kun tietty taso saavutetaan, koulu saa esimerkiksi uuden puutarhavälineen, lisää kasveja luokkiin tai ilmainen luonto-ohjelma viikonlopuksi.

– Tämä on joukkuekilpailu – meillä on yhteinen tavoite, sanoo 16-vuotias Nora Rajala, joka johtaa koulunsa ”Kierrätyskerhoa”.

Kone on myös osa opetusta. Esimerkiksi biologian tunneilla oppilaat seuraavat, miten heidän keräämänsä alumiinipulloista tulee uusia tuotteita, ja matematiikassa lasketaan, kuinka paljon hiilijalanjälkeä on säästetty. Koneen näytöllä näkyy reaaliaikaiset tilastot: kuinka monta kiloa on kerätty, kuinka paljon energiaa on säästetty ja kuinka monta puuta on ”pelastettu”.

– Tärkeintä on, että nuoret näkevät, että heidän toiminnallaan on vaikutusta, sanoo Liisa Mäkinen.

Teknisesti kone on kevyt, turvallinen ja helppohuoltomainen. Se ei pura materiaalia, vaan siirtää sen automaattisesti oikeisiin keräysastioihin. Koneessa on myös ilmansuodatin, jotta haju ei levitä luokkaan. Se toimii aurinkosähköllä, ja sen käyttö on mahdollista myös ulkona.

Tietoturva on varmistettu: kone ei tallenna kasvoja eikä ääniä, vain yleisiä käyttötilastoja. Kaikki henkilötiedot säilytetään Suomessa, eikä tietoja jaeta ulkopuolisille.

Sivut: 1 2

Turun Ruissalossa käynnistyi 12. huhtikuuta 2025 yksi Suomen suurimmista nuorten vetämistä ilmastohankkeista: Istutetaan Tulevaisuus -kampanjan puitteissa yli 1 200 nuorta osallistui massoittaiseen metsitykseen, jossa istutettiin 10 000 uutta havupuuta entiselle avohoidolle tarkoitetulle alueelle. Tapahtuma, joka kesti koko viikonloppu, oli osa laajempaa kansallista toimintaa, jossa nuoret ottavat konkreettisesti vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta. Tapahtuman järjesti ympäristöjärjestö NuoriMaa yhdessä Turun kaupungin, koulujen ja metsäyhtiöiden kanssa – ja tulos ylitti kaikki odotukset.

– Emme enää vain puhu ilmastonmuutoksesta – me teemme jotain. Jokainen puu, jonka istutimme, on lupaus paremmalle tulevaisuudelle, sanoi 17-vuotias opiskelija Elias Virtanen, joka oli mukana johtamassa nuorisotiimiä.

Tapahtuma alkoi lauantaina aamulla, kun nuoret saapuivat paikalle omiin ryhmiinsä – koulujen, nuorisotalojen ja vapaaehtoisjärjestöjen kautta. Heille jaettiin työvälineet, kypärät ja ohjeet: kuinka syvälle kaivaa reikä, kuinka lähellä toisiaan puut voi istuttaa ja miten suojata taimia oravilta. Kaikki taimet olivat paikallista kuusta ja mäntyä, jotka kasvatettiin Turun alueen nurmikkokasvihuoneissa.

– Tärkeintä on, että puut ovat sopeutuneet alueen ilmastoon. Niillä on paremmat mahdollisuudet selvitä tulevina vuosikymmeninä, selitti metsänhoitaja Liisa Mäkinen, joka valvoi istutustöitä.

Istutustyö eteni nopeasti: keskimäärin yksi nuori istutti 8–10 tainta tunnissa. Paikalla oli myös tietopiste, jossa nuoret saivat tietoa ilmastonmuutoksesta, hiilinielujen merkityksestä ja metsien roolista ekosysteemissä. Lisäksi järjestettiin lyhyitä keskustelutiloja, joissa nuoret pohdiskelivat, miten he voivat vaikuttaa ympäristöön myös arjessa.

– Tiesin, että puut sitovat hiilidioksidia, mutta en tiennyt, kuinka paljon. Nyt ymmärrän, että jokainen pieni teko on merkityksellinen, kertoo 16-vuotias Nora Rajala.

Tapahtuma ei ollut pelkkä työtehtävä – siitä tehtiin iloinen ja yhteisöllinen kokemus. Paikalla oli ilmainen kahvila, jossa tarjoiltiin kasvisruokaa paikallisilta tuottajilta, ja iltaa kohti järjestettiin pieni festivaali, jossa esiintyi nuoria paikallisia artisteja. Nuoret myös kirjoittivat viestejä tuleville sukupolville ja piilottivat ne pulpettien alle – ”aikakapseleiksi”, jotka löytyvät vasta vuosikymmenen päästä.

– Halusimme, että nuoret tuntevat, ettei ilmastotoiminta ole vain ahdistavaa – se voi olla myös toivoa ja yhteisöllisyyttä, sanoi NuoriMaan projektipäällikkö Aino Lehtonen.

Tavoite 10 000 puuta saavutettiin sunnuntaina kello 15:30 – juuri ennen kuin sade alkoi. Nuoret räjähtivät iloiseen aplodiin, ja monet ottivat itsepaloja istutetun alueen edessä.

– Tämä on meidän jälkemme. Tästä kasvaa metsä, joka hengittää puhtaita iltoja meille ja tuleville sukupolville, totesi Elias Virtanen.

Sivut: 1 2