Suomessa on viime vuoden aikana tapahtunut positiivinen muutos nuorten liikuntakäyttäytymisessä: Helsingin yliopiston ja Opetushallituksen yhteisessä seurantatutkimuksessa vuonna 2025 todettiin, että 13–18-vuotiaat nuoret liikkuvat keskimäärin 42 minuuttia päivässä – 18 minuuttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä nousu liittyy suoraan Liikuntakoulut-hankkeeseen, joka käynnistettiin syksyllä 2023 ja jossa yli 200 koulua ympäri Suomea on integroinut liikunnan entistä tiiviimmin arkeen – ei vain liikuntatunneissa, vaan koko koulupäivän ajan.
Mainos
– Ennen liikunta tarkoitti kaksi tuntia viikossa. Nyt se on osa jokaista oppituntia, sanoo liikuntakasvattaja Aino Lehtonen Helsingin Kruununhakaan koulusta, joka oli yksi ensimmäisistä liikuntakouluiksi muuttuneista kouluista.
Liikuntakoulun periaate on yksinkertainen: liikkuminen tukee oppimista, hyvinvointia ja keskittymiskykyä. Siksi koulut ovat ottaneet käyttöön uusia käytäntöjä. Esimerkiksi matematiikan tunneilla oppilaat ratkaisevat tehtäviä liikuttaessaan – juoksemalla numeropisteiden väliä tai tekemällä hyppyjä vastauksen mukaan. Biologian tunneilla opiskellaan verenkiertoa tekemällä sydämen rytmillä liikkuva tanssi. Joka tunnin jälkeen kaikki luokat tekevät viiden minuutin liikuntapausen – joko venyttelyä, hyppelyä tai tanssia.
– En enää tunti pahaa selkää koulun jälkeen. Ja huomasin, että opin paremmin, kun liikuttelin välillä, kertoo 15-vuotias opiskelija Elias Virtanen.
Tutkimuksen mukaan 78 prosenttia liikuntakouluissa opiskelevista nuorista kokee, että heidän keskittyminen ja mieliala ovat parantuneet. Lisäksi koulukiusaamisen määrä on vähentynyt 30 prosenttia osassa kouluja, mikä liittyy vahvaan yhteisöllisyyteen ja liikunnan tuomaan positiiviseen ilmapiiriin.
– Liikunta yhdistää. Se ei ole kilpailua – se on yhdessäoloa, sanoo koulun rehtori Liisa Mäkinen.
Myös vanhemmat huomaavat muutoksen. Monet kertovat, että lapset haluavat nyt liikkua vapaa-ajallakin – pyöräilemällä, kävelemällä kouluun tai liikkumalla yhdessä kavereiden kanssa.
– Ennen poikani istui kännykän ääressä koko iltapäivän. Nyt hän pyytää, että menemme kävelylle, iloitsi vanhempi Sari Rajala.
Hankkeen menestys perustuu myös siihen, että liikunta ei ole vain fysiikkaa. Kouluissa järjestetään liikuntapäivät, joissa nuoret suunnittelevat omia aktiviteettejaan: parkouria, tanssia, frisbeegolfia tai taitojen vaihtoa. Osa kouluista on perustanut omat liikuntakerhot, joissa nuoret toimivat ohjaajina nuoremmille oppilaille.
– Kun saa opettaa toista, tulee vastuullisemmaksi ja omistautuvammaksi, sanoo 17-vuotias Nora Koskinen, joka johtaa tanssikerhoa koulussaan.
Koulut saavat tukea sekä valtiolta että liikuntajärjestöiltä. Jokainen liikuntakoulu saa rahoitusta uusien välineiden, kuten liikuntamattojen, hyppylautojen ja frisbeeiden hankintaan. Lisäksi opettajat koulutetaan siihen, miten liikunta integroidaan eri oppiaineisiin.
