Uutiset

Suomen Pankki on julkaissut huhtikuussa 2025 varoituksen, jossa korostetaan nuorten kasvavaa altistumista verkkohuijauksille. Erityisesti 15–25-vuotiaat nuoret ovat yhä useammin huijausten uhreja, kun petokset siirtyvät yhä enemmän digitaaliseen tilaan – erityisesti sosiaaliseen mediaan, viestintäsovelluksiin ja verkkokauppoihin. Pankin mukaan huijausten määrä on kasvanut viime vuosina yli 60 prosenttia, ja uudet menetelmät ovat yhä kehittyneempiä ja taitavampia hyödyntämään nuorten luottamusta ja digitaalista aktiivisuutta.

– Nuoret ovat digitaalisesti aktiivisia, mutta he eivät aina tunnista vaaroja. Huijarit hyödyntävät tätä, käyttävät nykyaikaisia grafiikkoja, vakuuttavia tarinoita ja jäljittelevät virallisia kanavia, varoittaa Suomen Pankin kuluttajansuojapäällikkö Mikko Salminen.

Yksi yleisimmistä petoksista on niin sanottu kaverimaksuhuijaus, jossa huijari yrittää saada nuoren luottamuksella lähettämään rahaa esimerkiksi ”kiireelliseen apuun”. Huijari voi esimerkiksi teeskennellä olevansa läheinen tai ystävä, joka on jäänyt ulkomaille ilman rahaa. Viestinvaihto tapahtuu usein WhatsAppissa tai Instagramissa, ja profiili näyttää aitoilta – huijarit käyttävät väärennettyjä kuvia ja jäljittelevät kirjoitustyyliä.

Toinen yleinen muoto on verkkokauppa-huijaus, jossa nuori näkee houkuttelevan tarjouksen esimerkiksi kengistä tai puhelimesta. Maksun jälkeen tuotetta ei kuitenkaan toimiteta. Suomen Pankin mukaan yli puolet tällaisista tapauksista tapahtuu pienillä, epävirallisilla markkinapaikoilla, kuten Tori.fi:n viestiketjuissa tai Facebookin markkinaosioissa.

– Ihmiset luottavat siihen, että koska kauppapaikka on suomalainen, se on turvallinen. Mutta huijarit käyttävät näitä alustoja väärin. Maksaminen tulee aina tehdä turvallisella tavalla – esimerkiksi maksupalvelun kautta, ei suoraa tilisiirtoa, Salminen korostaa.

Pankki on käynnistänyt uuden kampanjan nimeltä Älä anna huijata – Nuoret ja raha, joka kohdistuu erityisesti kouluihin ja nuorisopalveluihin. Kampanjassa jaetaan opetusmateriaaleja, järjestetään työpajoja ja julkaistaan videoita, joissa nuoret kertovat omista kokemuksistaan. Yksi 18-vuotias opiskelija kertoo, kuinka hän menetti 400 euroa ostettuaan ”halvan” AirPods-korvat: – Luulin, että tarjous on liian hyvä ollakseen totta – ja se oli. En saanut tuotetta, eikä myyjä vastannut enää viesteihin.

Myös pankkien sisäiset turvajärjestelmät kehittyvät. Monet pankkisovellukset varoittavat nyt automaattisesti, jos käyttäjä yrittää tehdä epätavallisen suuren siirron tai maksun epäilyttävälle tilille. Jotkin pankit tarjoavat myös huijaussuojan, joka voi palauttaa rahat, jos petos todistetaan – mutta vain, jos maksu ei ole tehty vahingossa.

– Tärkeintä on, että nuoret eivät häpeä kertoa, jos he ovat joutuneet huijatuiksi. Mitä nopeammin asia ilmoitetaan, sitä suurempi mahdollisuus on saada rahat takaisin, sanoo Salminen.

Sivut: 1 2

Tampereen sydämessä käynnistyi perjantaina 18. huhtikuuta 2025 kaupungin suosituin nuorisotapahtuma – vuosittainen Tampereen Kaupunkifestivaali. Tänä vuonna juhlat jatkuvat peräti viisi päivää, 18.–22. huhtikuuta, ja ne kattavat keskustan, Kalevan puiston ja uuden Ratinan kulttuurikylän. Tapahtuman teemana on tänä vuonna ”Yhdessä tekemällä”, mikä korostaa yhteisöllisyyttä, nuorten vaikuttamista ja kestävää kulttuuria. Järjestäjien mukaan odotetaan yli 50 000 kävijää, mikä tekee tapahtumasta tähän mennessä suurimman.

– Tämä ei ole vain festivaali – se on yhteinen tila, jossa nuoret voivat olla luovia, löytää yhteisönsä ja vaikuttaa kaupunkiin, kertoi festivaalipäällikkö Aino Lehtonen avajaisissa Ratinalle rakennetulla päälavalla.

Tapahtuman ohjelma on laaja ja monipuolinen. Päälavalla esiintyvät tänä vuonna sekä tunnettuja että nousseita suomalaisia artisteja. Lauantaina lavalle nousee popilmiö Ela Misik, joka julisti juuri uuden albuminsa. Sunnuntaina esiintyy rap-artisti JVG, joka lupasi festivaaliesiintymisensä olevan ”erityisen lähettävä, koska Tampereella on aina ollut erityinen vibe”.

Mutta musiikki on vain osa kokonaisuutta. Uutena elementtinä tänä vuonna on Nuorisovaikuttajien alue, jossa nuoret itse suunnittelevat ja toteuttavat ohjelman. Siellä järjestetään keskustelutilaisuuksia ilmastonmuutoksesta, mielenterveydestä ja digitaalisesta identiteetistä. Nuoret voivat myös osallistua vaikuttamaan kaupungin suunnitteluun esimerkiksi rakentamalla pienoismalleja tulevista kaupunkialueista tai suunnittelemalla uusia liikuntapaikkoja.

– Tämä alue on rakennettu 15–25-vuotiaille, ja he päättävät, mitä siellä tapahtuu. Me olemme vain tukiverkko, korosti nuorisotyön johtaja Sami Koskinen, joka toimii Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa.

Kestävyys on keskeinen osa festivaalia. Kaikilla myyntipisteillä käytetään kierrätysastioita, ruoka on paikallisesti tuotettua ja suurin osa tarjoilusta on vegaanista. Lisäksi jokainen kävijä saa ilmainen uudelleenkäytettävän juomapullon sisäänkäynnillä. Jos pullon palauttaa festivaalin päätyttyä, saa alennuksen seuraavan vuoden lipuista.

– Haluamme, että nuoret näkevät, että kestävä elämäntapa voi olla hauskaa ja sosiaalista, sanoi ympäristövastaava Lina Mäkelä.

Sivut: 1 2

Helsingin yliopisto avasi 12. huhtikuuta 2025 uuden, opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteistyöhankkeiden keskipisteen – InnovaatioHUBin – Kumpulan kampukselle. Uusi keskus on suunniteltu erityisesti nuorten tutkijoiden, yrittäjien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kohtaamispaikaksi, jossa akateeminen tieto ja käytännön innovaatiot yhdistyvät. Avajaisissa korostettiin, että keskuksen tärkein periaate on opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen – he eivät ole vain käyttäjiä, vaan keskuksen suunnittelun ja toiminnan avainosallisina.

– Tämä ei ole vain uusi rakennus. Tämä on uudenlainen ajattelutapa – tehdä yliopistosta avoimempi, dynaamisempi ja nuorisoystävällisempi, sanoi yliopiston rehtori Maija Kukkonen avajaispuheessaan, johon osallistui yli 300 opiskelijaa, tutkijaa ja yritysmaailman edustajaa.

InnovaatioHUB tarjoaa tilat projekteille, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitaaliseen hyvinvointiin, kestävään kaupunkikehitykseen ja sosiaaliseen innovaatioon. Keskus on rakennettu entisen kemian laboratoriorakennuksen paikalle, ja sen uudistus toteutettiin ympäristöystävällisillä materiaaleilla. Rakennuksessa käytetään aurinkosähköä, kerätään sadevettä ja lämmön talteenotto on maksimaalinen.

Keskus tarjoaa myös ilmainen pääsy kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille, mutta yhteistyö ulottuu myös muille korkeakouluille, kuten Aalto-yliopistolle ja Metropolia-ammattikorkeakoululle. Jokainen voi hakea tukea omaan hankkeeseensa – olipa se sitten uusi sovellus, yhteisöprojekti tai yrittäjyysidean toteutus.

– Tärkeintä on, että nuoret voivat kokeilla, epäonnistua ja yrittää uudelleen ilman paineita. Täällä ei tarvitse olla valmis yrittäjä – riittää, että sinulla on intohimo muuttaa asioita, kertoi keskuksen ohjelmavastaava, 28-vuotias tohtorikoulutettava Elias Mäkinen.

Erityisesti opiskelijoiden osallistuminen suunnitteluvaiheessa on nostettu esille. Esimerkiksi keskuksen työtilojen layout, avoimet luennot ja digitaalinen varausjärjestelmä kehitettiin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Lisäksi keskuksessa toimii Nuorisovaikuttajien neuvosto, joka päättää osasta budjetista ja ohjelmasta.

– En uskonut, että yliopisto kuuntelee opiskelijoita näin vakavasti. Nyt meillä on todellinen vaikutusvalta, iloitsi 22-vuotias biologian opiskelija Nora Lindell, joka on mukana neuvostossa.

Sivut: 1 2

Helmikuussa 2025 Suomen uusi hallitus esitteli kauaskantoisen nuorisopolitiikan uudistuksen, jonka tavoitteena on tehdä nuorten elämästä aktiivisempaa, osallistuvampaa ja turvallisempaa. Uudistus, joka on osa hallituksen laajempaa sosiaalista kehitystä koskevaa ohjelmaa, keskittyy erityisesti nuorten osallistumiseen, koulutukseen, mielenterveyteen ja digitaaliseen hyvinvointiin. Hallituksen mukaan kyseessä on ensimmäinen kattava nuorisopolitiikan kokonaisuudelleen uudistettu visio sitten vuoden 2015.

– Nuoret eivät ole tulevaisuuden kansalaisia – he ovat tämänhetkisiä toimijoita. Heidän äänensä on kuultava kaikilla päätöksenteon tasoilla, totesi nuorisoministeri Emilia Väisänen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Uudistuksen ydin on uusi Nuorisolaki, joka takaa jokaiselle 13–29-vuotiaalle oikeuden osallistua vaikuttamaan yhteiskuntaan. Lain myötä kaikki kunnat velvoitetaan perustamaan nuorisoneuvostot, joissa nuoret voivat vaikuttaa alueelliseen päätöksentekoon. Lisäksi nuorisotoimintaan tulee valtion tuki, joka nousee 45 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana.

Yksi keskeisistä muutoksista koskee koulutusta. Hallitus aikoo laajentaa ammattikoulujen ilmainen osallistuminen myös aikuisille nuorille ilman ikärajoja. Samalla käynnistetään uusi Digitaalinen taitokortti -hanke, jossa nuoret voivat hankkia todistuksia esimerkiksi koodauksesta, sosiaalisen median hallinnasta ja tekoälyn perustiedosta. Tätä nähdään vastauksena työelämän nopeasti muuttuviin vaatimuksiin.

Myös mielenterveyden tukeminen nousee keskeiseksi osaksi uudistusta. Jokaista koulua ja ammattikorkeakoulua tuetaan uudella rahastolla, jotta ne voivat palkata omia nuorisopsykologejaan. Lisäksi valtioneuvosto rahoittaa uuden digitaalisen tukipalvelun, NuoriTuki24, joka tarjoaa ilmainen chat- ja puhelintuki päivän ympäri.

– Monet nuoret eivät hae apua, koska pelkäävät arvostelua tai että heidät lähetetään pitkille jonoihin. Tämä palvelu tarjoaa nopeaa, luottamuksellista tukea ilman viivytyksiä, selitti terveysministeri Pekka Luukko.

Uudistuksessa otetaan myös huomioon ilmasto- ja ympäristökriisi. Nuorille perustetaan valtion tuella Kestävyyspisteet kouluissa ja nuorisotaloissa, joissa he voivat osallistua ilmastohankkeisiin, vaikuttaa koulun ruokavalioon ja suunnitella paikallisia ekotoimia.

Sivut: 1 2

Helsingin keskustan torilla kutsuttiin yli tuhat nuorta yhteen lauantaina 5. huhtikuuta 2025, kun ilmastonmuutosta vastustava mielenosoitus sai suuren osan pääkaupunkiseudun nuorisosta liikkeelle. Tapahtuma, joka alkoi kello 13, oli osa laajempaa kansallista kampanjaa, jossa nuoret vaativat ripeitä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mielenosoituksen järjesti nuorisoyhteisö Ilmastovahti, johon kuuluu yli 30 eri koulujen ympäri Helsingin perustamaa ympäristöryhmää.

Tapahtuma alkoi puhujien lavalla, jossa esiintyi muun muassa 18-vuotias ylioppilas Aino Koskinen, joka on ollut mukana kansainvälisissä ilmastokonferensseissa. – Emme enää halua kuulla lupauksia, vaan konkreettisia toimia. Hallituksen on vähennettävä hiilijalanjälkeä 60 % vuoteen 2030 mennessä, ei vasta 2040-luvulla, hän sanoi voimakkaalla äänellä, saaden yleisön räjähtämään aplodeihin.

Mielenosoituksessa käytettiin runsaasti visuaalisia elementtejä: osallistujat kantoivat itse tehtyjä julisteita, joissa luki muun muassa ”Tulevaisuus ei oo jäte” ja ”Me emme peri maata isoisiltämme – lainaamme sitä lapsiltamme”. Monet olivat pukeutuneet vihreään tai maan väriin, ja osassa ryhmittymistä esitettiin lyhyitä tanssiesityksiä, joissa symboloitiin luonnon tuhoamista ja uudelleensyntymistä.

Kaupungin viranomaiset ilmoittivat etukäteen, että mielenosoitus on ilmoitettu laillisesti ja että poliisi oli valmistautunut turvallisuuden takaamiseen. – Tapahtuma on rauhallinen ja demokraattinen, ja nuorten oikeus ilmaisuun on tärkeä, totesi poliisiluutnantti Leena Mäkinen.

Ilmastovahtia edustava opiskelija Elias Virtanen korosti, että tavoitteena oli saada aikaan paine myös paikallishallinnolle. – Helsingin kaupungin on tehostettava julkisen liikenteen hiilineutraalisuutta, lisättävä puistoja ja varmistettava, että kaikki uudet rakennukset ovat energiatehokkaita. Me emme halua kaupunkia, jossa ilmanlaatu on huono ja jossa kesät ovat liian kuivia, hän sanoi.

Sivut: 1 2