Helmikuussa 2025 Suomen uusi hallitus esitteli kauaskantoisen nuorisopolitiikan uudistuksen, jonka tavoitteena on tehdä nuorten elämästä aktiivisempaa, osallistuvampaa ja turvallisempaa. Uudistus, joka on osa hallituksen laajempaa sosiaalista kehitystä koskevaa ohjelmaa, keskittyy erityisesti nuorten osallistumiseen, koulutukseen, mielenterveyteen ja digitaaliseen hyvinvointiin. Hallituksen mukaan kyseessä on ensimmäinen kattava nuorisopolitiikan kokonaisuudelleen uudistettu visio sitten vuoden 2015.
Mainos
– Nuoret eivät ole tulevaisuuden kansalaisia – he ovat tämänhetkisiä toimijoita. Heidän äänensä on kuultava kaikilla päätöksenteon tasoilla, totesi nuorisoministeri Emilia Väisänen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Uudistuksen ydin on uusi Nuorisolaki, joka takaa jokaiselle 13–29-vuotiaalle oikeuden osallistua vaikuttamaan yhteiskuntaan. Lain myötä kaikki kunnat velvoitetaan perustamaan nuorisoneuvostot, joissa nuoret voivat vaikuttaa alueelliseen päätöksentekoon. Lisäksi nuorisotoimintaan tulee valtion tuki, joka nousee 45 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana.
Yksi keskeisistä muutoksista koskee koulutusta. Hallitus aikoo laajentaa ammattikoulujen ilmainen osallistuminen myös aikuisille nuorille ilman ikärajoja. Samalla käynnistetään uusi Digitaalinen taitokortti -hanke, jossa nuoret voivat hankkia todistuksia esimerkiksi koodauksesta, sosiaalisen median hallinnasta ja tekoälyn perustiedosta. Tätä nähdään vastauksena työelämän nopeasti muuttuviin vaatimuksiin.
Myös mielenterveyden tukeminen nousee keskeiseksi osaksi uudistusta. Jokaista koulua ja ammattikorkeakoulua tuetaan uudella rahastolla, jotta ne voivat palkata omia nuorisopsykologejaan. Lisäksi valtioneuvosto rahoittaa uuden digitaalisen tukipalvelun, NuoriTuki24, joka tarjoaa ilmainen chat- ja puhelintuki päivän ympäri.
– Monet nuoret eivät hae apua, koska pelkäävät arvostelua tai että heidät lähetetään pitkille jonoihin. Tämä palvelu tarjoaa nopeaa, luottamuksellista tukea ilman viivytyksiä, selitti terveysministeri Pekka Luukko.
Uudistuksessa otetaan myös huomioon ilmasto- ja ympäristökriisi. Nuorille perustetaan valtion tuella Kestävyyspisteet kouluissa ja nuorisotaloissa, joissa he voivat osallistua ilmastohankkeisiin, vaikuttaa koulun ruokavalioon ja suunnitella paikallisia ekotoimia.
