Suomen Pankki on julkaissut huhtikuussa 2025 varoituksen, jossa korostetaan nuorten kasvavaa altistumista verkkohuijauksille. Erityisesti 15–25-vuotiaat nuoret ovat yhä useammin huijausten uhreja, kun petokset siirtyvät yhä enemmän digitaaliseen tilaan – erityisesti sosiaaliseen mediaan, viestintäsovelluksiin ja verkkokauppoihin. Pankin mukaan huijausten määrä on kasvanut viime vuosina yli 60 prosenttia, ja uudet menetelmät ovat yhä kehittyneempiä ja taitavampia hyödyntämään nuorten luottamusta ja digitaalista aktiivisuutta.
Mainos
– Nuoret ovat digitaalisesti aktiivisia, mutta he eivät aina tunnista vaaroja. Huijarit hyödyntävät tätä, käyttävät nykyaikaisia grafiikkoja, vakuuttavia tarinoita ja jäljittelevät virallisia kanavia, varoittaa Suomen Pankin kuluttajansuojapäällikkö Mikko Salminen.
Yksi yleisimmistä petoksista on niin sanottu kaverimaksuhuijaus, jossa huijari yrittää saada nuoren luottamuksella lähettämään rahaa esimerkiksi ”kiireelliseen apuun”. Huijari voi esimerkiksi teeskennellä olevansa läheinen tai ystävä, joka on jäänyt ulkomaille ilman rahaa. Viestinvaihto tapahtuu usein WhatsAppissa tai Instagramissa, ja profiili näyttää aitoilta – huijarit käyttävät väärennettyjä kuvia ja jäljittelevät kirjoitustyyliä.
Toinen yleinen muoto on verkkokauppa-huijaus, jossa nuori näkee houkuttelevan tarjouksen esimerkiksi kengistä tai puhelimesta. Maksun jälkeen tuotetta ei kuitenkaan toimiteta. Suomen Pankin mukaan yli puolet tällaisista tapauksista tapahtuu pienillä, epävirallisilla markkinapaikoilla, kuten Tori.fi:n viestiketjuissa tai Facebookin markkinaosioissa.
– Ihmiset luottavat siihen, että koska kauppapaikka on suomalainen, se on turvallinen. Mutta huijarit käyttävät näitä alustoja väärin. Maksaminen tulee aina tehdä turvallisella tavalla – esimerkiksi maksupalvelun kautta, ei suoraa tilisiirtoa, Salminen korostaa.
Pankki on käynnistänyt uuden kampanjan nimeltä Älä anna huijata – Nuoret ja raha, joka kohdistuu erityisesti kouluihin ja nuorisopalveluihin. Kampanjassa jaetaan opetusmateriaaleja, järjestetään työpajoja ja julkaistaan videoita, joissa nuoret kertovat omista kokemuksistaan. Yksi 18-vuotias opiskelija kertoo, kuinka hän menetti 400 euroa ostettuaan ”halvan” AirPods-korvat: – Luulin, että tarjous on liian hyvä ollakseen totta – ja se oli. En saanut tuotetta, eikä myyjä vastannut enää viesteihin.
Myös pankkien sisäiset turvajärjestelmät kehittyvät. Monet pankkisovellukset varoittavat nyt automaattisesti, jos käyttäjä yrittää tehdä epätavallisen suuren siirron tai maksun epäilyttävälle tilille. Jotkin pankit tarjoavat myös huijaussuojan, joka voi palauttaa rahat, jos petos todistetaan – mutta vain, jos maksu ei ole tehty vahingossa.
– Tärkeintä on, että nuoret eivät häpeä kertoa, jos he ovat joutuneet huijatuiksi. Mitä nopeammin asia ilmoitetaan, sitä suurempi mahdollisuus on saada rahat takaisin, sanoo Salminen.
