Kysymys kuuluu: onko tämä kestävää? Osassa kriittisissä kommentissa pelätään, että kampaamot ottavat vastuuta, joka kuuluisi yhteiskunnalle. – Emme voi odottaa, että kampaajat korvaavat sosiaalityön tai psykologit, sanoo Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden päällikkö Leena Koskinen.
Mainos
Toisaalta monet kampaamot eivät väitä korvaavansa ammattilaisia. He toimivat enemmän kuin ”ensimmäinen aste”: paikka, jossa nuori tuntee kuuluvansa, ennen kuin hän ottaa seuraavan askeleen apua hakeakseen.
– Emme ole terapeutteja. Olemme ihmisiä, jotka kuuntelevat. Ja joskus se on jo tarpeeksi, sanoo Sanni Lehtonen Helsingistä.
Ilmiö on saanut huomiota myös päättäjiltä. THL on käynnistänyt hankkeen, jossa koulutetaan kampaamoissa työskenteleviä tunnistamaan mielenterveysongelmia ja ohjaamaan nuoria oikeisiin palveluihin.
Vaikka tulevaisuus on epävarma, yksi asia on selvä: nuoret tarvitsevat tiloja, joissa he voivat olla itsensä. Ja jos kampaamo on se paikka, jossa se tapahtuu – ehkä kyseessä ei ole vain trendi, vaan uudenlaista yhteisöllisyyttä.
