– Emme vaadi opettajia tulemaan liikunnanopettajiksi. Vaan löytämään pieniä hetkiä liikkumiseen, sanoo Opetushallituksen liikuntavastaava Mikko Virtanen.
Mainos
Erityisesti nuoret, joilla on ADHD, autismin kirjon piirteitä tai muuta tuen tarvetta, hyötyvät liikuntakoulusta. Heidän keskittymisensä, itsetunto ja sosiaaliset taidot ovat tutkimusten mukaan parantuneet merkittävästi.
– Liikunta on minun kieleni. Kun liikun, en tarvitse sanoja, sanoo 16-vuotias opiskelija Sami Mäkinen, joka on osallistunut liikuntakoulun tanssiprojektiin.
Tulevaisuudessa hanketta laajennetaan: vuoteen 2026 mennessä kaikkien peruskoulujen tulee sisällyttää liikunta aktiivisemmin opetukseen. Lisäksi suunnitellaan digitaalista alustaa, jossa nuoret voivat seurata omaa liikuntaa, saada haasteita ja jakaa menestystarinoitaan.
– Tämä ei ole vain hankkeen loppu – tämä on uuden koulukulttuurin alku, sanoo Aino Lehtonen.
Liikuntakoulun viesti on selkeä: liikkuminen ei ole ylimääräistä – se on välttämätöntä. Ja kun nuoret liikkuvat, he eivät vain tervehty – he myös oppivat, kasvavat ja löytävät yhteisönsä.
