[REQ_ERR: 401] [KTrafficClient] Something is wrong. Enable debug mode to see the reason. Anu Hoikkanen – Sivu 2 – Fracaoutsa
Koti Tekijä
Tekijä

Anu Hoikkanen

Mainos

Urheilu

Suomen nuorisomaajoukkue voitti SM-kultaa jääkiekossa – tulevaisuuden tähdet jo nyt näkyvillä

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Helsingin Hartwall Areenalla puhkesi 27. huhtikuuta 2025 iloinen juhla, kun Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue kaatoi loppuottelussa Ruotsin lukemin 4–2 ja nousi Suomen-mestereiksi. Voitto oli kultaa huiteleva huippu koko kaudelle, jossa nuorukaiset osoittivat paitsi teknistä taitavuutta, myös erinomaista joukkuehenkeä ja henkistä vahvuutta. Voitto ei ollut pelkkä urheilullinen saavutus – se toi esiin uusia tulevaisuuden tähtiä, jotka saattavat pian näkyä SM-liigassa ja jopa NHL:ssä.

– Tämä on työn hedelmä. Nuoret ovat antaneet kaikkensa, ja he ansaitsivat tämän, sanoi päävalmentaja Sami Kapanen juhlapuheessaan. – Tämä joukkue ei pelaa vain itsensä puolesta – se pelaa koko Suomen puolesta.

Turnaus järjestettiin Helsingissä viikon ajan, ja se veti yli 15 000 katsojaa loppuotteluun – ennätys alle 18-vuotiaiden sarjassa. Suomi eteni loppuotteluun voitettuaan välierässä Venäjän rajuilla 5–4, mikä sai katsojat seisomaan. Ottelun ratkaisseesta maalista vastasi 17-vuotias keskushyökkääjä Liam Virtanen Joensuusta, joka on jo nyt yksi Euroopan huomatuimmista nuorista pelaajista.

– Kun maali meni sisään, en voinut uskoa. Tämä on ollut unelma jo pikkupoikana, hän totesi ottelun jälkeen.

Virtasen kausi on ollut poikkeuksellinen: hän johti koko turnauksen maalipörssin 9 maalilla ja sai myös palkinnon ottelun parhaalle pelaajalle. NHL:n talonpoikatarkkailijat ovat jo pitkään seuranneet häntä, ja hänen odotetaan osallistuvan kesällä 2025 NHL:n varaustilaisuuteen – mahdollisesti kolmen parhaan joukossa.

– Hänellä on kaikki: nopeus, visio, rytmi ja rohkeus. Hän ei pelkää vastustajaa, kehuu urheilutoimittaja Anna Lehtonen.

Mutta kultamitali ei ole yhden pelaajan ansio. Joukkueessa korostui myös 16-vuotias puolustaja Eetu Mäkinen Tampereelta, joka teki ratkaisevan syötön loppuottelun kolmannessa maalissa. Vaikka hän on yksi nuorimmista joukueessa, hänen rauhallisuutensa ja pelilukunsa ovat aikuisia muistuttavia.

– En ajattele ikääni. Ajattelen vain palloa ja peliä, hän hymyilee.

Myös maalivahti Otto Rajala, 17, sai kiitosta: hän torjui 38 laukausta loppuottelussa, mukaan lukien kaksi ratkaisevaa ylivoimatorjuntaa. Hänen rauhallisuutensa maalilla ja nopeat reaktionsa ovat tehneet hänestä yhden Suomen tärkeimmistä maalivahdin tulevaisuudennäkymistä.

Sivut: 1 2

Mainos

Teknologia

Digitaalinen identiteetti tulee iästä – miten nuoret voivat suojella tietojaan?

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Suomessa käynnistyy syksyllä 2025 uusi lainsäädännön muutos, joka tekee digitaalisesta identiteetistä osan jokaisen nuoren elämää jo 13-vuotiaasta alkaen. Uuden Digitaalisen identiteetin lain mukaan kaikille 13–18-vuotiaille tarjotaan valtion varmenne, jolla he voivat turvallisesti käyttää palveluja kuten verkkopankkeja, terveydenhuollon sähköisiä palveluita, opintotuen hakemista ja jopa äänestämistä nuorisovaltuustossa. Vaikka uudistus tekee palveluiden käytöstä helpompaa, se herättää myös kysymyksiä: miten nuoret voivat suojella tietojaan, kun heidän digitaalinen jalanjälkensä kasvaa entisestään?

– Digitaalinen identiteetti ei ole vain salasana. Se on osa sinua – ja se on suojattava kuten muukin yksityisyys, varoittaa kyberturvallisuusasiantuntija ja Helsingin yliopiston tutkija Liisa Mäkinen.

Uudistuksen taustalla on halu antaa nuorille varhaisemmin mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja hallita omaa elämäänsä. Esimerkiksi 15-vuotias voi tulevaisuudessa hakea itsenäisesti opintotukea, varata terveyskeskuskäyntiä tai avata pankkitilin ilman vanhempien allekirjoitusta – kaikki digitaalisesti.

Mutta samaan aikaan nuoret kohtaavat yhä enemmän riskejä: huijauksia, tietomurtoja, yksityisyyden loukkauksia ja julkaisujen väärinkäyttöä. Nuorisobarometri 2024 -tutkimuksen mukaan joka viides nuori on kokenut, että hänen henkilökohtaisia tietojaan on jaettu ilman lupaa, ja yli 40 prosenttia kertoo saaneensa epäilyttäviä viestejä, jotka pyrkivät varastamaan tunnuksia.

– Monet nuoret jakavat paljon tietoa verkossa, mutta eivät tiedä, miten se tallentuu ja kuka sitä voi käyttää, sanoo 18-vuotias opiskelija Elias Virtanen, joka toimii koulunsa digitaalisen turvallisuuden edistäjänä.

Uuden lain myötä myös koulutus muuttuu. Kaikissa peruskouluissa ja lukioissa käynnistetään syyskuussa 2025 pakollinen Digitaalinen identiteetti ja tietosuoja -moduuli, jossa nuoret opettelevat, miten heidän tietonsa kerätään, miten suojaavat tunnuksiaan ja mitä tekevät, jos heidät huijataan.

Keskeisiä asioita ovat:

  • Kahden vaiheinen tunnistautuminen – miksi se on tärkeä ja miten se asetetaan käyttöön.
  • Salasanojen hallinta – salasanasuojaimen käyttö ja salasanojen vaihtaminen säännöllisesti.
  • Viestintäsovellusten tietosuoja-asetukset – miten rajoittaa kenen kanssa tietoja näkyy.
  • Tuntemattomien pyyntöjen välttäminen – esimerkiksi ”ilmaiset lahjat” ja ”tunnistautumissivut”, jotka jäljittelevät virallisia palveluita.

– Tärkeintä on, että nuoret eivät luota vain teknologiaan – vaan omiin taitoihinsa, sanoo Liisa Mäkinen.

Erityisesti sosiaalinen media on keskeinen osa riskiä. Nuoret julkaisevat kuvia, sijainteja ja henkilökohtaisia tunteita, ja monet eivät tiedä, että näitä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi profiilien rakentamiseen tai kohdennettuihin huijauksiin.

Sivut: 1 2

Mainos

Teknologia

Tekoäly avustaa koulussa – opettajat ja oppilaat kokeilevat uutta työkalua

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Helsingin Kruununhakaan peruskouluun käynnistyi maaliskuussa 2025 uusi hanke, jossa tekoälyä käytetään tukena sekä opettajien työssä että oppilaiden oppimisessa. Kokeilussa käytetään uutta suomalaista sovellusta nimeltä OppiApu, joka on kehitetty Helsingin yliopiston ja Opetushallituksen yhteistyössä. Sen tarkoituksena on helpottaa opettajien työtä, tarjota oppilaille henkilökohtaista tukea ja tehdä koulusta entistä inklusiivisempi paikka. Noin 80 prosenttia koulun opettajista on ottanut työkalun käyttöön, ja oppilaiden palautteessa korostuu, kuinka ”helpompi” ja ”vähemmän stressaava” koulu on tullut.

– En enää viettänyt iltoja tehtävien tarkistamiseen. Nyt OppiApu hoitaa sen nopeasti, ja minä voin keskittyä siihen, mitä minun pitää tehdä – olla läsnä oppilaille, kertoo 45-vuotias luokanopettaja Anna Koskinen.

OppiApu toimii seuraavasti: oppilas palauttaa esimerkiksi matematiikan tehtävän digitaalisesti, ja tekoäly tarkistaa sen välittömästi. Ohjelma ei anna vain oikeaa vastausta, vaan selittää, missä virhe tehtiin, ja tarjoaa lisäharjoituksia juuri siihen aiheeseen. Jos oppilas kamppailee jossain asiassa, järjestelmä ilmoittaa opettajalle, joka voi sitten antaa lisäohjausta.

– En enää pelkää tehdä virheitä. Nyt ymmärrän, miksi en osannut – eikä minun tarvitse odottaa viikkoa, että saan palautetta, sanoo 13-vuotias oppilas Elias Mäkinen.

Sovellus on erityisen tehokas tukea tarvitsevien oppilaiden kannalta. Esimerkiksi oppilaat, joilla on lukivaikeus tai ADHD, voivat käyttää OppiApua kuuntellakseen tehtävät ääneen, saada visuaalisia tukielementtejä tai jakaa tehtävät pienempiin osiin. Myös vieraskieliset oppilaat hyötyvät: järjestelmä voi kääntää tehtävät äidinkieleensä ja tarjota kielitukea reaaliajassa.

– Ennen en ymmärtänyt, mitä tehtävässä kysyttiin. Nyt voin kuunnella sen ääneen ja saan selityksen helpommalla kielellä. Se auttaa paljon, kertoo 14-vuotias Sana, joka muutti Suomeen viime vuonna.

Opettajille OppiApu tarjoaa myös analytiikkaa: he näkevät reaaliajassa, mitkä aihealueet ovat vaikeita luokan tasolla, ketkä oppilaat tarvitsevat lisähuomiota ja miten ryhmä edistyy. Tämä mahdollistaa nopeamman ja tarkemman opetuksen suunnittelun.

– En enää arvaile. Nyt tiedän, mitä opiskelijat tarvitsevat – ja milloin, sanoo matematiikan opettaja Mikko Rajala.

Tietoturva ja eettisyys ovat keskeisiä sovelluksen kehityksessä. Kaikki tiedot säilytetään Suomessa, eivätkä oppilastiedot siirry ulkomaille. Tekoäly ei tallenna oppilaiden ääniä tai kuvia, eikä se arvioi persoonallisuutta – vain oppimista. Kaikki päätökset, kuten arvosanat, tekee edelleen opettaja.

Sivut: 1 2

Mainos

Teknologia

Uusi pelikonsoli julkaistu – mitä eroa se tuo markkinoille?

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Suomalaiset pelifanit saivat 10. toukokuuta 2025 odotetun uutisen: kansainvälinen teknologiayritys Nexa Interactive julkaisi uuden pelikonsolin, Nexa Play, joka on suunniteltu vastaamaan nykynuorten tarpeisiin – nopeuteen, kestävyyteen ja yhteisöllisyyteen. Konsoli on jo ensimmäisen päivän aikana myynyt yli 50 000 kappaletta Euroopassa, ja Suomessa se oli heti loppu monista verkkokaupoista. Mutta mitä tekee Nexa Play:sta erilaisen verrattuna muihin suuryritysten tarjoamiin konsoleihin, kuten PlayStationiin tai Xboxiin?

Ensinnäkin, Nexa Play ei ole vain pelikone. Se on monipuolinen digitaalinen alusta, joka yhdistää pelien pelaamisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, virtuaalisen opiskelun ja kestävän teknologian. Konsoli perustuu modulaariseen rakenteeseen: sen voi käyttää televisiossa, siitä voi irrottaa näytön ja käyttää sitä tablet-tapaisesti, ja se toimii myös täysin langattomana virtuaalitodellisuuslaseihin yhdistettynä.

– Tavoitteenamme oli luoda konsooli, joka ei jää kaapin pohjalle kesän jälkeen. Se täytyy sopeutua nuoren arkeen – koulussa, kaverien kanssa ja kotona, kertoo Nexa Interactiven tuotejohtaja Elina Mäkinen.

Erityisesti kestävyys on keskiössä. Konsolin valmistuksessa on käytetty yli 80 % kierrätysmateriaalia, ja se on suunniteltu kestämään vähintään 10 vuotta. Lisäksi jokainen ostettu konsooli rahoittaa yhden puun istutuksen Etelä-Suomen metsään yhteistyössä Metsäneuvoston kanssa.

– Peliteollisuus on suuri energiankuluttaja. Halusimme olla vastuullisia alusta alkaen, sanoo Mäkinen.

Teknisesti Nexa Play tarjoaa huippuluokan suorituskyvyn: 8K-tuki, 120 Hz päivitysnopeus, tekoälypohjainen grafiikan optimointi ja äänenvoimakkuus, joka mukautuu huoneen akustiikkaan. Mutta teknologia ei ole ainoa uutuus. Konsoliin on integroitu Nexa Social -palvelu, joka mahdollistaa pelien lisäksi suoran viestinvaihdon, yhteisten tapahtumien järjestämisen ja virtuaalisten tapaamisten luomisen ilman erillistä sovellusta.

– En tarvitse enää erillistä Discordia tai Zoomia. Kaikki on samassa paikassa – pelaaminen, kaverit ja keskustelut, iloitsee 16-vuotias pelifani Leo Virtanen Helsingistä.

Erityisesti nuorten osallistuminen pelien kehitykseen on uusi ominaisuus. Nexa Play tarjoaa kaikille omistajille ilmaisen pääsyn Nexa Studio -työkaluun, jossa he voivat luoda omia pelejä, jakaa niitä yhteisöön ja jopa ansaita pieniä palkkioita suosituimmista peleistä.

– Tämä on kuin avata ovi miljoonalle mahdollisuudelle. Nuoret eivät pelkästään pelaa – he luovat, sanoo Helsingin yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkija Anna-Liisa Rajala.

Sivut: 1 2

Mainos

Teknologia

Espoossa testataan robottiauton liikennettä – miten nuoret suhtautuvat?

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Espoossa käynnistyi huhtikuussa 2025 yksi Suomen kunnianhimoisimmista liikennekokeiluista: robottiautojen säännöllinen liikenne keskustan ja Matinkylän asuntomessualueen välillä. Kokeilu, joka kestää vuoden, on osa Espoon kaupungin tavoitetta tehdä pääkaupunkiseudusta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Käytössä on viisi täysin itseohjautuvaa sähköbussia, jotka kuljettavat matkustajia ilman kuljettajaa. Matka kestää noin 18 minuuttia, ja palvelu on tarkoitettu erityisesti nuorille, opiskelijoille ja työmatkailijoille, jotka eivät omista autoa. Mutta miten nuoret itse suhtautuvat ajoneuvoihin, jotka eivät tarvitse ihmiskuljettajaa?

Ensimmäisten viikkojen aikana robottibussien matkustajista lähes 60 prosenttia on ollut alle 30-vuotiaita. He kertovat, että palvelu on helppokäyttöinen, turvallinen ja ympäristöystävällinen – ja lisäksi ”vähän kuin tulevaisuudessa olisi jo nyt”.

– En uskonut, että istuisin koskaan kuljettamattomassa bussissa. Nyt olen tehnyt sen viisi kertaa tällä viikolla, nauraa 19-vuotias opiskelija Elias Virtanen, joka käyttää robottibussia kouluun. – Se pysähtyy tarkasti, ei tee äkkinäisiä jarrutuksia, ja siinä on Wi-Fi ja laturi. Mikä siinä ei olisi hyvää?

Robottibussit toimivat 7–20 kellonaikoina ja liikkuvat omalla kaistalla. Niissä on useita turvajärjestelmiä: tutkat, kamerat, LIDAR-tunnistus ja tekoäly, joka reagoi jalankulijoihin, pyöräilijöihin ja esteisiin reaaliaikaisesti. Jokaisessa bussissa on myös matkustajanohjaaja, joka ei ohjaa vaan valvoo liikennettä ja auttaa tarvittaessa.

– Tarkoituksena on, että matkustajat tuntevat olonsa turvalliseksi. Nuoret ovat nopeasti luottaneet järjestelmään, kertoo Espoon liikennejohtaja Liisa Mäkinen.

Nuorten innostus liittyy osittain siihen, että robottiajoneuvot vastaavat heidän arvoihinsa: vähemmän autoja, enemmän ympäristöystävällistä liikkumista ja teknologia, joka palvelee ihmisiä. Monet nuoret kertovat, etteivät aio hankkia ajokorttia, koska julkiset ja uudet liikennemuodot tulevat riittämään.

– Miksi ostaisin auton, kun voin istua bussissa, katsoa musiikkia ja luottaa siihen, ettei kuljettaja nukahtele? Tämä on looginen kehitys, sanoo 21-vuotias tietotekniikan opiskelija Nora Rajala.

Kokeilu on saanut osakseen myös kriittistä palautetta. Osan nuorten mielestä bussit ovat liian hitaita ja välttelevät liikaa – esimerkiksi pysähtyvät, jos joku kävelee lähellä tietä. Toiset pelkäävät, että robottiajoneuvot voivat jossain vaiheessa korvata kaikki ihmiset liikenteessä.

– En luota täysin tekoälyyn. Mitä jos järjestelmä kaatuu kesken matkan? Ihminen voi reagoida tunteella – kone ei, sanoo 17-vuotias opiskelija Sami Koskinen.

Sivut: 1 2

Mainos

Teknologia

Suomalainen startup kehittää älypuhelinsovelluksen mielenterveyden tukemiseen

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Helsinkiläinen startup Mindly on kehittänyt uuden älypuhelinsovelluksen, joka auttaa nuoria tunnistamaan, hallitsemaan ja parantamaan mielenterveyttään joka päivä. Sovellus, jonka nimi on Mielikartta, julkaistiin 15. huhtikuuta 2025 ja on tarkoitettu erityisesti 15–29-vuotiaille – ikäryhmälle, jota mielenterveysongelmat kohtaavat yhä useammin. Sovelluksen tavoitteena on tarjota nopea, helppokäyttöinen ja yksityinen tuki jo ennen kuin tilanne vaatisi ammattilaishoitoa. Sen käyttö on ilmaista, ja se on saatavilla sekä Androidille että iOS:lle.

– Halusimme luoda työkalun, joka on aina mukanasi – kuten puhelimesi. Mielenterveys ei odota, ja apu ei saa odottaa, sanoo Mindlyn perustaja ja 27-vuotias ohjelmistokehittäjä Aino Lehtonen, joka itse koki nuorena vaikeita vuosia masennuksen kanssa.

Mielikartta-sovellus perustuu kolmeen keskeiseen osaan: päivittäiseen tunnetilaan, henkilökohtaiseen tukiverkkoon ja aktiiviseen toimintaan. Joka aamu käyttäjä vastaa viiteen nopeaan kysymykseen olemuksestaan – esimerkiksi ”Miten nukuit?”, ”Tunnetko ahdistusta?” ja ”Onko sinulla energiaa tänään?”. Vastauksista muodostuu ”mielikartta”, joka näyttää tunnetilamuutokset viikkojen ja kuukausien varrella. Sovellus tunnistaa myös mahdolliset huippuhetket ja varoittaa käyttäjää, jos tunnetila alkaa heiketä jatkuvasti.

– Ennen en tiennyt, miksi olin yhtäkkiä niin masentunut. Nyt näen, että viime viikolla nukuin huonosti ja en liikkunut. Se auttaa ymmärtämään, että mieli ja keho ovat yhteydessä, kertoo 19-vuotias opiskelija Elias Virtanen, joka on käyttänyt sovellusta kolme kuukautta.

Toinen keskeinen ominaisuus on Tuki-verkko -toiminto. Käyttäjä voi lisätä sovellukseen luottamansa ystäviä, perheenjäseniä tai ammattilaisia. Jos sovellus havaitsee pitkittynyttä masennusta tai ahdistusta, se ehdottaa käyttäjälle, että hän jakaa tilanteensa valituille henkilöille – esimerkiksi viestillä: ”Tarvitsen tänään vähän tukea”. Tämä toimii pehmeänä signaalina, joka ei vaadi suoraa puhelua, mutta avaa mahdollisuuden keskusteluun.

Sovellus tarjoaa myös Toiminta-ehdotuksia, jotka perustuvat käyttäjän tunnetilaan. Jos tunne on ahdistunut, se voi ehdottaa hengitysharjoitusta, lyhyttä kävelyä tai musiikin kuuntelua. Jos tunne on tyhjä, se ehdottaa yhteydenottoa ystävään tai yksinkertaista luovaa harrastusta. Kaikki ehdotukset perustuvat tutkimustietoon mielenterveyden edistämisestä.

– Tärkeintä on, ettei käyttäjä jää yksin. Sovellus ei korvaa terapiaa, mutta se voi olla ensimmäinen askel, sanoo sovelluksen kehitystiimissä toimiva kliininen psykologi Dr. Mikko Salminen.

Sivut: 1 2

Mainos

Nuorisokulttuuri

Kampaamot muuttuvat sosiaalisiksi kohtaamispaikoiksi – trendi vai pysyvä ilmiö?

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Helsingin Punavuorella, Tampereen Kalevassa ja Turun Skanssissa on viime vuosina noussut esiin uudenlainen ilmiö: kampaamot eivät ole enää vain paikkoja hiusten leikkaamiseen, vaan ne toimivat yhä useammin nuorten sosiaalisina kohtaamispaikkoina, joissa keskustellaan, naurataan ja jopa järjestetään pieniä kulttuuritapahtumia. Tämä muutos ei ole sattumaa – nuoret etsivät turvallisia tiloja, joissa he voivat olla itsensä ilman paineita. Mutta onko kyseessä vain ohimenevä trendi vai kestävä osa nuorisokulttuuria?

Ilmiö on kasvanut erityisesti pienten, itsenäisten kampaamoiden parissa, jotka korostavat avointa ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi Helsingin Kampaamo Kynsi, joka avattiin vuonna 2022, ei tarjoa pelkästään hiustenleikkuuta, vaan myös ilmainen kahvi, tatuointikonsultointia, nuorisopsykologin vastaanottoa ja kuukausittaisia avoimia mikofoneja. – Täällä ei tarvitse olla asiakas, jotta saat olla tervetullut, sanoo kampaaja ja perustaja 28-vuotias Sanni Lehtonen. – Tarkoituksena on, että tulet tänne, kosket, puhut ja tunnet kuuluvasi.

Nuorten kiinnostus kampaamoihin on kasvanut. Nuorisobarometri 2024 -tutkimuksen mukaan joka kolmas 16–25-vuotias kertoo käyttävänsä kampaamoa säännöllisesti myös sosiaaliseen kohtaamiseen. Monet kampaamot ovatkin alittaneet käytännöt, joissa asiakkaat voivat jättää hiustenleikkuun jälkeen kyyneleet, nauraa tai jopa itkeä – ja kampaaja kuuntelee.

– Usein nuoret kertovat ensimmäisen kerran koulukiusauksesta tai parisuhteensa ongelmista juuri kampaamossa. Se on turvallinen tila, jossa ei tarvitse olla valmis – vain olla, sanoo psykologian opiskelija ja kampaamossa työskentelevä Elias Virtanen.

Tämä ilmiö liittyy osittain siihen, että perinteiset nuorisotilat, kuten nuorisotalot, ovat vähentyneet tai sijaitsevat etäisemmillä alueilla. Samalla nuoret arvostavat tiloja, joissa he voivat yhdistää harrastuksen ja sosiaalisuuden. Kampaamot tarjoavat täydellisen yhdistelmän: palvelu, tyyli ja ihmisten kanssa olo.

Tampereella toimiva Kampaamo Kale on jopa perustanut oman ”nuorisokulman”, jossa nuoret voivat käydä ilmaiseksi, tehdä läksyjä, ottaa kahvia tai osallistua keskustelutiloihin mielenterveydestä ja identiteetistä. Kampaamossa järjestetään myös kuukausittain Tatuointi & Tarina -iltoja, joissa nuoret voivat kertoa, miksi he haluavat tatuoinnin – ja saada sen edullisesti.

– Tatuointi ei ole vain kuva ihoon. Se on tarina. Ja kampaamossa kuunnellaan tarinoita, sanoo 25-vuotias tatuointitaiteilija Liisa Mäkinen.

Myös digitaalinen aika on vaikuttanut. Nuoret jakavat kampaamokokemuksiaan sosiaalisessa mediassa: Instagramissa ja TikTokissa on yhä enemmän videoita, joissa nuoret esittelevät uuden tyylin ja kertovat, kuinka kampaaja kuunteli heidän vaikeasta viikostaan. – Tämä ei ole vain leikkaus. Tämä on hoito, sanoo 19-vuotias opiskelija Nora Rajala videossaan, jolla on yli 200 000 katselukertaa.

Sivut: 1 2

Mainos

Nuorisokulttuuri

Suomalaiset nuoret luovat uutta musiikkia – miksi indie-pop nousussa?

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Suomen nuorisokulttuurissa on viime vuosina tapahtunut hiljainen mutta voimakas murros: indie-pop on noussut nuorten suosikkituoteksi, ja suomalaiset nuoret eivät enää pelkästään kuuntele musiikkia – he tekevät sitä itse. Yhä useammat 15–25-vuotiaat luovat, nauhoittavat ja julkaisevat omaa musiikkiaan digitaalisesti, usein käyttäen vain puhelinta, halpaa mikrofonia ja ilmaisia ohjelmia. Tämä liike ei ole enää vain harrastus – se muuttaa suomalaisen musiikin maisemaa.

Tutkimuslaitos Music Finlandin mukaan indie-pop-genren suomalaisia striimaustuloksia on kasvanut 150 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana. Monet nuoret artistit saavat satojatuhansia kuuntelukertoja jo ensimmäisillä kappaleillaan, ilman levy-yhtiön tukea. Esimerkiksi 19-vuotias tampereenlainen artisti Sanna V., joka esiintyy nimellä Lumi, julkaisi viime vuonna debyyttisinglensä ”Kesä 99” kotonaan äänitetynä. Kappaleella on jo yli 1,2 miljoonaa katselukertaa Spotifyssa, ja se on noussut Suomen virallisen listan top 20 -sijoille.

– En tarvinnut studioa, vain innostusta ja puhelimen. Tämä on mahdollistanut sen, että kaikki voivat osallistua, hän kertoo.

Miksi juuri indie-pop? Genre yhdistää tunnelman, yksinkertaisen melodian ja henkilökohtaisen sanoma. Se ei vaadi monimutkaista instrumentaatiota – usein riittää akustinen kitara, hennon synkitty sävelmä ja rehellinen teksti. Nuoret kertovat kappaleissaan ahdistuksesta, ystävyydestä, yksinäisyydestä ja rakkaudesta ilman teeskentelyä.

– Indie-pop ei ole täydellinen. Se on säröinen, aitoa. Se kuuluu meille, jotka emme tiedä vielä, mitä haluamme, sanoo 21-vuotias Helsingissä opiskeleva Elias Mäkinen, joka johtaa omaa indie-bändiään.

Sosiaalinen media on ollut keskeinen tekijä nousussa. TikTok on muuttunut musiikin löytämisen keskukseksi: yksi 15-sekunnin pätkä voi viedä kappaleen suosioon. Esimerkiksi 17-vuotiaan Oululaisen artistin Vilma R. kappale ”En oo valmis” levisi TikTokissa, kun nuoret käyttivät sitä taustamusiikkina videoihinsa, joissa he jakavat päivän haasteista. Kappaleen striimaustulokset nousivat yli 500 000:een yhdessä viikossa.

– En edes tiennyt, että kappaleeni oli menestynyt, kunnes ystäväni lähetti viestin: ”Sinä olet trendinä”, hän kertoo.

Myös koulutusympäristöt tukevat luovuutta. Yhä useammat koulut ja nuorisotalot tarjoavat ilmaisia musiikkitiloja, joissa nuoret voivat harjoitella ja nauhoittaa. Helsingin NuoriTila Kallio -nuorisotalossa on oma äänitehdas, jossa viime vuonna tehtiin yli 300 nuorten musiikkiteosta.

– Ennen musiikki oli järjestelmässä, jossa tarvitsi yhtyeen, managerin ja levy-yhtiön. Nyt riittää, että sinulla on kännykkä ja ääni, sanoo musiikkikasvattaja Anna Koskinen.

Sivut: 1 2

Mainos

Nuorisokulttuuri

Nuorten mielenterveyskeskustelu yhä tärkeämpää – uusi kampanja auttaa aloittamaan keskustelun

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Suomessa käynnistyi 3. toukokuuta 2025 laajamittainen kansallinen kampanja, jonka tavoitteena on edistää nuorten mielenterveyskeskustelua ja poistaa aiheeseen liittyvää häpeää. Kampanjan nimi on Puhu se – Mielenterveys ei ole haitta, ja sen ovat yhdessä käynnistäneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suomen Nuorisoyhdistysten Liitto ja useat koulutusyhteisöt ympäri Suomea. Kampanja kohdistuu erityisesti 13–25-vuotiaisiin, ja sen tukemiseen on liittynyt myös useita suomalaisia vaikuttajia, musiikin tähtiä ja nuorisovaikuttajia.

Taustalla on huolestuttavia tilastotietoja: THL:n mukaan joka neljäs suomalainen nuori kokee säännöllistä ahdistusta tai masennusta, ja alle 20-vuotiaiden itsetuhoisen käyttäytymisen määrä on noussut viimeisten viiden vuoden aikana 35 prosenttia. Samalla vain joka kolmas nuori hakee apua, kun mielenterveysongelmat tulevat vastaan.

– Usein nuoret eivät kerro, koska pelkäävät, että heidät leimataan tai että heistä tulee ”ongelma”, sanoo kampanjan vetäjä, psykologi Anna-Liisa Mäkelä THL:stä. – Haluamme muuttaa kulttuuria: mielenterveys ei ole haitta, vaan osa ihmisen hyvinvointia – kuten liikunta tai ruokavalio.

Kampanja perustuu kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: koulutus, digitaalinen tuki ja vertaistuki. Jokaisessa suomalaisessa koulussa ja ammattikoulussa käynnistetään tämän kevään aikana pakollinen mielenterveysviikko, jossa järjestetään keskustelutiloja, työpajoja ja vierailuja asiantuntijoiden kanssa. Aiheina ovat muun muassa ahdistus, itsetunto, verkkoahdistus ja yksinäisyys.

Erityisesti korostetaan, että keskustelun aloittaminen ei vaadi ammattitaitoa. – Riittää, että kysyt: ”Miten menee?” ja olet valmis kuuntelemaan, ilman arvostelua, korostaa 20-vuotias opiskelija ja kampanjatiimissä toimiva Elias Virtanen, joka jakaa omaa kokemustaan masennuksesta sosiaalisessa mediassa.

Digitaalinen osuus on keskeinen osa kampanjaa. Uusi sovellus, PuhuSeApp, tarjoaa nuorille mahdollisuuden kirjoittaa tunteistaan anonyymisti, saada palautetta vertaisten tai nuorisopsykologien toimesta, ja löytää lähialueen tukipalveluja. Sovelluksessa on myös tekoälyavusteinen chat, joka ohjaa käyttäjää tarvittaessa hätäpalveluihin.

– Tiedämme, että monet nuoret käyttävät puhelimiaan ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä iltaisin. Haluamme olla siellä, missä he ovat, sanoo sovelluksen kehittäjä, tietotekniikan opiskelija Lumi Ahonen.

Sivut: 1 2

Mainos

Nuorisokulttuuri

Helsinkiin avataan uusi nuorisotalo – ilmainen tila musiikille, tanssille ja taiteelle

kirjoittaja Anu Hoikkanen

Helsingin Kalliossa avattiin 10. toukokuuta 2025 kaupungin uusin ja toistaiseksi suurin nuorisotalo – NuoriTila Kallio, joka on suunniteltu erityisesti 13–29-vuotiaille nuorille tarjotakseen ilmainen, turvallinen ja monipuolinen paikka harrastaa taiteita, liikkua ja vaikuttaa yhteisössä. Talo sijaitsee entisellä kauppahallin paikalla, ja sen peruskorjaus toteutettiin kestävillä materiaaleilla, osana kaupungin hiilineutraaliusohjelmaa vuoteen 2035 mennessä. Avajaispäivänä tiloissa vierailee yli 1 500 nuorta, ja ohjelmassa on tanssiesityksiä, rap-battleja, maalaustyöpajoja ja live-musiikkia.

– Tämä ei ole vain uusi rakennus – tämä on uudenlainen mahdollisuus. Nuoret voivat tulla tänne ilmaiseksi, oppia, luoda ja olla kuultuja, sanoo nuorisopalveluiden päällikkö Leena Virtanen Helsingin kaupungilta.

NuoriTila Kallio tarjoaa yli 2 000 neliömetriä erikoistuneita tiloja. Tiloja on kaikille taiteenlajeille: äänitehdas, jossa nuoret voivat nauhoittaa musiikkia ja podcasteja; tanssisauna, jossa järjestetään päivittäisiä tunteja eri tyyliin – ballesta hip hoppiin; sekä suuri ateljee, jossa voi maalata, graffitoida tai tehdä skulptuureja. Kaikki materiaalit ja laitteet ovat ilmainen käytettävissä, eikä edellytetä ennakkoiltaista osaamista.

– Usein nuoret jättävät harrastukset, koska ne maksavat liikaa. Täällä kaikki on ilmaista, eikä tarvitse edes ilmoittautua etukäteen, kertoo 18-vuotias opiskelija Elias Mäkinen, joka oli mukana suunnittelemassa tiloja nuorisovaikuttajien ryhmässä.

Erityisesti musiikin ja tanssin mahdollisuudet ovat herättäneet suurta kiinnostusta. Äänitehdas on varustettu ammattimaisella miksauslaitteistolla, ja nuoret voivat saada ohjausta opiskelijavalvojilta, jotka ovat itse musiikin ammattilaisia. Viime viikolla yksi nuorisoryhmä julkaisi omasta äänitehtaastaan tullutta musiikkia Spotifyssa – kappaleella on jo yli 100 000 katselukertaa.

– Tämä paikka antoi meille mahdollisuuden. Ilman tätä emme olisi päässeet edes alkuun, sanoo 16-vuotias rap-artisti, joka esiintyy nimellä Kallio Kid.

Nuorisotalon toiminta perustuu osallistavaan malliin. Nuoret voivat ehdottaa uusia kursseja, järjestää omia tapahtumia ja vaikuttaa tilojen käyttöön. Joka kuukausi valitaan uusi nuorisokomissio, joka päättää osasta ohjelmistoa ja saa budjetin kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Tänä kuukautena he ovat rahoittaneet ilmainen graffitifestivaali Kallion katuihin.

– Tärkeintä on, että nuoret eivät ole vain käyttäjiä, vaan rakentajia. He eivät tarvitse aikuisia kertomaan, mitä he haluavat, sanoo nuorisotyöntekijä Aino Rajala, joka toimii talossa päivittäin.

Sivut: 1 2

Mainos

Uudemmat viestit
Vanhemmat viestit